Yhden kesäillan upeita värejä nuorten naurulokkien seurassa
Heinäkuun alun kuvauksissa keskityin Suonenjoen jätevedenpuhdistamon eri lokkilajien ja kalatiirojen elämän dokumentointiin. Mitään kovin erikoisia kuvia tai tilanteita en kuitenkaan saanut tallennettua.
Mielenkiintoisinta olikin yrittää saada selvitettyä alueella parina päivän ajan viihtyneiden neljän rengastetun naurulokin rengaskoodit. Onneksi – vaikkakin todella paljon aikaa työlle uhraten – homma lopulta onnistui. En varmaankaan olisi ryhtynyt koko urakkaan, ellei kaksi lokeista olisi ollut ulkomailla rengastettuja.
Lokeista enemmän sitten, kun olen saanut Rengastustoimistolta kaikkien lintujen tiedot.
En ehkä olisi kuitenkaan ryhtynyt lokkien jahtaamiseen, jos olisin tiennyt, minkä hinnan saisin niiden kuvaamisyrityksistä maksamaan. Alueella oli nimittäin suuri sadevesilammikko, jonka pintaan alueen rakennukset ja kasvillisuus loihtivat todella upeita värejä laskevan auringon viimeisten säteiden loihtimana.
Valitettavasti vain siirsin lammikon kuvaamista eteenpäin, koska uskoin ehtiväni kuvata niitä myöhemminkin. Tässä vain erehdyin pahemman kerran, sillä kaikki – siis todella kaikki – alueen pari sataa lokkia jätti alueen lopullisesti ja yhdellä rysäyksellä vain vajaa tunti sen jälkeen, kun olin lopulta saanut viimeisenkin naurulokin renkaan kuvattua! Eipä juuri naurattanut tilanteessa.