Viirupöllöemo hyökkää kohti rengastajaa
Satojen Suomessa vapaaehtoisesti lintuja rengastavien vapaaehtoistyön avulla saatavalla tiedoilla on merkittävä rooli sekä lintujen tieteellisessä tutkimuksessa että niiden suojelussa. Videolla kuvattu viirupöllönpoikasten rengastus tapahtui 17.5. Suonenjoella. Poikasia pesässä oli kolme kappaletta, jotka palautettiin pesäkoloonsa heti rengastuksen jälkeen. Rengastuksen suoritti hyvin kokenut pielaveteläinen rengastaja Janne Taskinen.
Kokenutta rengastajaa tilanne tällä kertaa vaatikin, sillä viirupöllöjen pesä oli lähes 10 metrin korkeudessa suureen elävään haapaan syntyneessä luonnonkolossa. Tehtävän vaativuutta lisäsi myös se, että toinen pöllöjen emoista pyrki suojelemaan poikasiaan ja estämään niiden rengastuksen syöksymällä kolme kertaa kohti rengastajaa. Videolla näistä hyökkäyksistä näkyy kaksi.
Miksi lintuja rengastetaan?
”Rengastus on tärkeä apuväline muutontutkimuksessa: sen avulla saadaan tietoa eri lintulajien muuttoreiteistä, niiden käyttämistä levähdys- ja talvehtimisalueista sekä muuttonopeuksista. Muutontutkimuksen lisäksi rengastus on korvaamaton tutkimusmenetelmä monilla muilla lintutieteen osa-alueilla. Rengastuksen avulla saadaan tietoa mm. lintujen iästä, kuolevuudesta ja kuolinsyistä, synnyinpaikka-, kotipaikka- ja puolisouskollisuudesta, vuosittaisista kannanmuutoksista, yksilöiden elinaikaisesta jälkeläistuotosta ja eri ominaisuuksien periytyvyydestä, lintuparven sosiaalisesta arvojärjestyksestä sekä yksilön elinpiirin laajuudesta ja hyväksikäytöstä. Rengastuksen tuottama tieto edistää myös lintujen suojelua.” (Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS)
Lisätietoa lintujen rengastuksesta löydät Luonnontieteellinen keskusmuseon sivuilta.