Vaihtopukuinen metsäjänis lähikuvissa.
Tänä aamuna kukonlaulun jälkeen tapahtui se, mitä oli jo muutaman päivän ehtinyt toivoa:
Yksi jäniksistä totesi läsnäoloni vaarattomaksi ja alkoi yllättäen lähestyä, ja lähestyä ja lähestyä …
Kunnes se oli oikeastaan jo liian lähellä senhetkiselle kuvauskalustolleni.
Objektiivin vaihto ei kuitenkaan tullut kysymykseenkään, sillä siitä aiheutuva ääni olisi varmasti karkottanut sen.
Oli siis tyytyminen siihen, mitä sillä hetkellä oli käytettävissäni.