Arvoituksellinen pääsiäislintu pesi Suonenjoella!

Pääsiäislinnun munapesä

Uutispommi – Pääsiäislintu pesi Suonenjoella!

Viikonloppuna sain pyynnön tulla katsomaan Suonenjoen Kinnulanniemessä kasvavasta sembrasta löytynyttä hyvin outoa linnunpesää. Ja outohan se totta tosiaan oli. Kummalliseksi löydön teki etenkin se, ettei pesä selvästikään ollut vanha. Mikä ihmeellisintä, keskellä pihaa kasvavaan puuhun pesänsä rakentaneesta linnusta ei ole tehty minkäänlaista näköhavaintoa.

Koska Pesästä löytyneet munat eivät lisäksi muistuttaneet minkään tuntemani Suomessa pesivän lajin munia, otin yhteyttä ulkomaisiin lintututkijaystäviini, jotka eivät myöskään pystyneet tunnistamaan munia. Sain heiltä kuitenkin neuvon lähestyä kansainvälistä mainetta niittänyttä lintututkijaa, ornitologian dosentti A.P. von Rilliä. Von Rilli on Pääsiäissaarten luonnontieteellisen museon yli-intendentti, joka on kuuluisa Hercule Poirotmaisista kyvyistään määrittää muille tuntemattomia lintulajeja.

Pääsiäislinnun munia

Koska olin itsekin tietoinen hänen poikkeuksellisesta asiantuntevuudestansa, en ollut yhtään yllättynyt von Rillin nopeasta vastauksesta hänelle sähköpostitse lähettämääni kysymykseen. Sitä enemmän olinkin sitten hämmästynyt, kun von Rilli totesi lähettämissäni kuvissa näkyvien munien olevan maailmanlaajuisesti erittäin harvinaisen pääsiäislinnun munia.

Pääsiäislintu ei haudo muniaan

Linnun tiedetään pesivän ainoastaan hyvin pienellä alueella Pääsiäissaarilla. Sen elintavoista ei tiedetä juuri mitään, sillä tiettävästi aikuisia lintuja ei ole kukaan dosentti von Rilliä lukuun ottamatta koskaan nähnyt. Myös lajin poikasista on vähän tietoa, sillä ne jättävät pesän välittömästi kuoriuduttuaan ja piiloutuvat jo satoja vuosia sitten kaadetun sademetsän syövereihin.

Tästä näet miltä pääsiäislintu ehkä näyttää?

Kaikkein hämmästyttävintä lajin pesinnässä on se, etteivät emot haudo muniaan lainkaan, vaan munat ovat itsestään hautuvia. Ilmiön tieteellinen nimi on autoincubatio, johon ei tiedetä minkään muun lintulajin kykenevän.

Hautumattomista munista otettujen näytteiden DNA-analyysi on kuitenkin paljastanut linnun olevan läheistä sukua meille tutulle käelle. Tämä tuntuu hyvin ymmärrettävältä, sillä myöskään käki ei haudo omia muniaan. Ilmeisesti käki kuitenkin on alemmalla kehitysasteella kuin sukulaisensa, koska se joutuu jättämään munansa muiden lintulajien haudottaviksi.

Käki puutarhassa.

Pääsiäislinnun erikoisominaisuudet eivät rajoitu ainoastaan omalaatuiseen hautomisprosessiin. Tiedetään näet, että vuosimiljoonien kuluessa lajille on kehittynyt poikkeuksellisen tarkka ajantaju. Myöskään tätä ns. kalenteriaistia ei tavata muilla eläinlajeilla. Tämä linnulle kehittynyt sisäinen tietämys päivämääristä saa sen tuntemattomasta syystä ajoittamaan munintansa niin, että poikaset poikkeuksetta kypsyvät kuoriutumisvalmiiksi huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Karkausvuosi mukaan lukien.

Kinnulanniemessä liikennerajoituksia

Koska myös kansainvälinen media on saanut vihiä asiasta, kaikkia Kinnulanniemessä asuvia pyydetään nyt välttämään liikkumista kaduilla. Näin taataan tärkeiden ulkomaisten vieraidemme esteetön liikkuvuus heidän saapuessaan todistamaan suonenjokelaisten pääsiäislintujen kuoriutumista.

Huom! Suonenjoen kaupungintalolla on huomenna lehdistötilaisuus, jonne myös tutkija A.P. von Rilli on lupautunut tulemaan. Hän on luvannut selvittää yleisölle samassa yhteydessä, miten pääsiäislintu on Suonenjoelle eksynyt. Klo 12 alkavaan tilaisuuteen voi varata ennakkoon Paikallislehti Sisä-Savon konttorista.

Haluatko nähdä miltä pääsiäislintu ehkä näyttää? Kuvan ja tarinan Rautalammilta löytyneestä linnusta voit nähdä tästä linkistä: Kevätmuuton jättiyllätys – Onko Rautalammin isolepinkäisen seuralainen oikea pääsiäislintu?

P.s.1. Tiesitkö, että Suonenjoella on oikeasti kerran sattunut hyvin suurta kansainvälistä huomiota saanut tapahtuma? Kyseessä oli maailman ensimmäinen miehitetty avaruuslento, jonka suorittajana oli kuopiolainen Silvo Sokka. Lisää tietoa tästä erittäin erikoisesta tapahtumasta saat tästä linkistä: Silvon lento Suonenjoelle.

P.s.2. Artikkeli Pääsiäislinnusta on alunperin julkaistu paikallislehti Sisä-Savossa v. 2010.

Katso myös nämä:

Kevätmuuton jättiyllätys – Onko Rautalammin isolepinkäisen seuralainen oikea pääsiäislintu Onko tämä vanha lintuharrastajien pääsiäiskortti? Vanhoja sota-aikaisia pääsiäiskortteja, v. 1943. Kovan onnen pääsiäistipua tapaamassa v. 2005 – Leukistinen sinitiainen. Maailman ensimmäinen käkiaita – Arkiston helmi, v. 2004. 100 vuotta vanhoja postikortteja, n:o 2: Pääsiäiskortti v. 1903. Pääsiäisnäytelmä Via Dolorosa, Suonenjoki 2002. Käenpoika pulassa Maailma mureni – Aku Ankassa kielivirhe! Kaipaatko käen kukuntaa – Kuuntele kun käki kukkuu. Sepelkyyhkyn vankina – Kaikki ei aina suju niin kuin haluaisi. Käkikuvaus on unettavaa puuhaa.