Tunturipöllön uudelleen syntyminen? – Pelkkä yhteensattumako?

Snowy Owl, Tunturipöllö, Bubo scandiacus, Harfang des neiges, Schnee-Eule, Fjälluggla

Niinhän siinä taas kävi: Itku pitkästä – paremminkin lyhyestä – ilosta. Viime sunnuntaina Pielavedellä kuvaamani tunturipöllö siirtyi jo keskiviikkona taivaallisille metsästysmaille. Syynä liian pitkälle edennyt nälkiintyminen.

Asia ei kuitenkaan tullut kovinkaan suurena yllätyksenä, koska otin jo heti kuvauspäivänä yhteyttä linnun tapauksen hyvin tuntevaan rengastajaan, ja kerroin hänelle huoleni linnun mahdollisesta nälkiintyneisyydestä.

Minusta ei nimittäin voinut olla hyvä merkki, että pöllö tuli ihmisasutuksen keskelle lämmittelemään savupiipun päällä. Epäilystäni vahvisti jokin aika sitten julkistettu tieto Pohjois-Savon todella huonosta myyrätilanteesta.

Soitin sitten hänelle tiistaina uudestaan entistä huolestuneempana nähtyäni Savon Sanomien julkaiseman maanantaina kuvatun videon, jossa kuvaajaa katsovan pöllön silmät eivät enää meinaa pysyä auki. Useita nälkiintyneitä pöllöjä vuosien varrella nähneenä tiesin nimittäin, että tuohon tilaan päätynyttä pöllöä oli enää hyvin vaikea auttaa.

Helpotuksekseni keskustelumme aikana selvisi että, että lintu oli nyt otettu kiinni ja sen ruokinta oli aloitettu. Tuossa vaiheessa toiveemme olivat vielä korkealla.

Keskiviikkoaamuna hän kuitenkin soitti minulle itse pyytäen hyvin tuntemani luonnonvaraisista linnuista hyvin perillä olevan eläinlääkärin yhteystietoja. Valitettavasti tämä apu ei koskaan ehtinyt tavoittaa tunturipöllöä.

Tarina ei kuitenkaan lopu tähän, sillä keskiviikkona alkuillasta luin sähköpostistani tiedon pöllö paran menehtymisestä. Lähes heti viestin luettuani lähdin lukiomme vanhempainiltaan, jossa ostin itselleni kaksi arpaa. Näistä toinen oli suureksi ihmetyksekseni voittoarpa.

Vanhempainiltojemme arpajaisten perinteisiin kuuluu se, että kukin voittaja saa vuorollaan käydä hakemassa vielä jäljellä olevista palkinnoista itseään eniten miellyttävän. Oma voittoarpani oli kuitenkin aivan viimeisinä arvottujen joukossa, joten valinnan vara oli minun valintavuoroni tullessa huvennut ja hyvin pieneksi. Niinpä toiveikas katseeni ei tavoittanut aluksi mitään mielenkiintoista.

Mutta juuri kun olin ottamassa käteeni ainoaa vielä tarjolla olevaa suurempaa kynttilää, pysähdyin kesken liikkeen. Näkökenttäni laidalla, säilykepurkin takana, pilkotti jotain valkeaa.

Käänsin katseeni ja …………….

Huomasin katsovani suoraan pienen valkean keramiikkatunturipöllön itseäni tiukasti tuijottaviin keltaisiin silmiin!

Tunsin oloni vähintäänkin hämmentyneeksi. Olinhan nähnyt lajin luonnossa ensimmäistä vasta kolme päivää aikaisemmin. Ja vain pari tuntia aiemmin olin saanut tiedon tuon näkemäni kauniin linnun kuolemasta.

Ja nyt se oli siinä. ”Uudelleen syntyneenä”. Edessäni.

Kiitollisena mutta samalla myös surumielisenä nostin pienen pöllön varovasti pöydältä.

Sen pituinen se.

Katso myös nämä:

Tunturipöllö lämmitteli savupiipun päällä – Katso video. Ilves näytti hampaansa Ranuan eläinpuistossa Nolottaa vieläkin – luontokuvaajan tunnustus. Harmaapäätikka pesäkolollaan – Katso harvinainen video Pieni luoti parka joutui tunnottoman tuulihaukan hyökkäyksen kohteeksi. Talaskangas Retkipaikassa.