Tunnistatko kuvasta tämän sääksen pesällä käyneen ilkivallan tekijän – Luontokuvaaja voi vaikuttaa, osa 2.
Päinvastoin kuin edellisessä blogissani, Luontokuvaaja voi vaikuttaa – juttusarjan ensimmäisessä osassa, paheksumiseni nyt kohdistuu siihen ilkivaltaan, johon silloin tällöin luonnossa törmää.
Onneksi ihmisen häirikkökäyttäytymisen kohteeksi joutunut sääksipariskunta ei kuitenkaan ollut hylännyt tällä kertaa pesäänsä.
Näin kuitenkin tiedetään useammallakin sääksenpesällä tapahtuneen.
Tämä Etsitään syntisäkkiä –niminen juttu julkaistiin kesällä v. 2006.
Etsitään syntisäkkiä
Mitä mahtoi miettiä se korven kulkija, joka purki patoutumiaan suolammen rannassa kohoavan sääksen pesäpuun suojelukylttiin. Syyllinen ei valitettavasti ole tiedossa, mutta metallikilven pintaan korventunut kuva palavasilmäisen tekijän mustasta sielusta antaa ehkä jollekin lukijalle osviittaa ilkityön tekijästä.
Teko on käsittämätön sen takia, että kenelläkään ei pitäisi olla perusteltua syytä kantaa kaunaa tuolle taitavalle kalastajalle, sillä kalaa Sisä-Savossa kyllä kaikille riittää nyt ja tulevaisuudessa, ellei ihminen itse muuta toimillaan tilannetta toiseksi. Vihan sijasta meidän päinvastoin tulisi tuntea ylpeyttä tuosta uljaasta linnusta, jonka pesimätulokset ovat olleet alueellamme jo monia vuosia hyvät. Toisin kuin Hämeessä, josta sääsken suojelutyö alkoi, mutta josta laji on hiipumassa huolimatta ahkerasta tekopesien rakentamisesta. Syynä hämäläisen linnun ahdinkoon pidetään lisääntyneen rantarakentamisen ja kasvaneen moottoriveneliikenteen aiheuttamaa painetta.
P.s. Tiedot Hämeen tilanteesta perustuvat vuoden 2006 tietoihin. Sisä-Savossa sääksellä menee edelleen hyvin, vaikka uhkakuviakin on. Näistä suurimman vaaran muodostaa yhä kasvava veneily.