Tosi tyly tositarina: Siilin traaginen kuolema.
Olipa kerran siili, jota yöllä haukkui pihassa koira,
joka herätti haukullaan herkkäunisen isäntänsä, joka suuttui siilille.
Olipa kerran siili.
Sen pituinen se.
Yllä oleva loru on mukaelma traditionaalisesta englantilaisesta lasten lorusta “The house that Jack built” ‘Talo, jonka rakensi Jussi’.
Aiheen loruun sain erään lukijani minulle kertomasta tositarinasta. Jos haluat tietää, miten tarinassa oikeasti kävi, löydät selostuksen tapahtumista alta:
Asuntoalueen pihoja yöllä kiertänyt siili sai lukijani naapurin pihaa vartioineen metsästyskoiran haukkumaan, mikä puolestaan taas herätti naapurin unestaan.
Tästä raivostuneena mies juoksi puutarhaan ja sinkosi eläimen metsään.
Seuraavana päivänä siili oli ilmestynyt lukijani pihalle, takajalat halvaantuneina. Koska lukijani ei itse osannut tehdä eläimelle mitään, hän meni naapurinsa luo ja pyysi tätä viemään aloittamansa työn päätökseen eläimen kärsimysten lopettamiseksi.
Sanaakaan sanomatta naapuri oli saman tien siepannut aseen ja käynyt ampumassa eläimen lukijani pihassa. Sen enempää virkkamatta mies oli poistunut pihasta ja jättänyt kuolleen siilin makaamaan sinne.
2 Comments
Vesa
Ja minä kun odotin, että tällä olisi onnellinen loppu. Mikä saa ihmiset käymään tämän sympaattisen olennon kimppuun, paljain käsin, asein, autoilla?…
admin
kiitos kommentista. No, senhän piti ollakin tyly tarina. 🙂
Se miksi siili joutuu kaltoin kohdelluksi on todella käsittämätön juttu. Syksyllä kuulin esim. , että kotipaikkakunnallani nuoret mopopojat olivat innostuneet kilpailemaan siitä, kuka onnistuu ajamaan useimman siilin ylitse. Toinen outo ilmiö on se, kuinka usein siilin yli on ajettu autolla, kun se on ollut aivan ajoradan ulkolaidassa valkoisen viivan vierellä. Joskus jopa sen ulkopuolella. Beats me.