Tietoa kuvaajasta

Tunnustukset ja kilpailut

– Vuoden luontokuva 2016 kilpailun Muut eläimet- sarjan kunniamaininta kuvalla Verenhimoinen vieras.

– Vuoden luontokuva 2012 kilpailun Luonto ja Ihminen -sarjan kunniamaininta kuvalla Pelottaa.

– Vuoden luontokuva 2005 kilpailun luokkavoittaja sekä yleisöäänestyksen voittaja kuvalla Nelikulmio.

– OAJ:n hopeinen Kulttuurin hyväksi -mitali 2006.

–  Suonenjoen kaupungin Vuoden Ympäristöteko 2009 -palkinto.

 Kuvieni hiilijalanjälki

Kuvaan lähes yksinomaan sisäsavolaista luontoa. Etenkin sen lintuja. Mahdollisuuksieni mukaan olen yrittänyt keskittyä vuosittain vain muutaman lajin kuvaamiseen. Tästä esimerkkinä viisi vuotta jatkunut läheinen suhde kahteen pikkutyllipariin, joiden elämää seurasin päivä päivältä kevätmuutolta aina poismuutolle asti samalla tarkkarajaisella biotoopilla.

Vuosien mittaan kuvieni ekologisuus on noussut itselleni yhä tärkeämmäksi. Tätä voin toteuttaa esim. juuri sillä, että kuvaan ainoastaan kohtuullisen pienellä maantieteellisellä alueella. Näin kuvausmatkojen vaatimien ajokilometrien hiilijalanjälki ei toivottavasti kasva kohtuuttoman suureksi.

Luontokuvaus ei ole kenenkään itsestään selvä oikeus

Luonto, sen suojelu ja kuvaaminen ovat minulle toisistaan erottamattomia. Tästä syystä luonnon kuvaaminen ei ole minulle oikeus vaan etuoikeus, joka minun täytyy lunastaa sekä toimimalla mahdollisimman eettisesti että edistämällä omalla toiminnallani luonnonsuojelullisia arvoja.

Kaikesta tästä huolimatta koen, että valokuvaajana olen luonnossa useimmiten kutsumaton vieras – vaikka pyrinkin aina minimoimaan aiheuttamani häiriön.

Toisaalta kuitenkin uskon vakaasti, että luontokuvaus oikein toteutettuna palvelee luontoa mitä parhaimmin. Niinpä yritän kuvillani, kuin myös tietenkin kirjoituksillani, saada lukijani näkemään luonnon entistä syvällisemmin ja samalla ymmärtämään sen suojelun tärkeyden.

Velkaani luonnolle olen pyrkinyt maksamaan myös auttamalla mahdollisuuksieni mukaan erilaisia lukijoideni minulle ilmoittamia vahingoittuneita eläimiä Tässä työssä olen saanut useasti korvaamatonta apua niin paikallisilta eläinlääkäreiltä kuin Heinolan lintutarhalta.

Lehtityö avasi uuden maailman

Yli seitsemän vuoden ajan olen opetustyön lisäksi toiminut paikallislehtemme vakituisena luontoavustajana. Viikoittaisen ison palstan ylläpito on toisaalta vaatinut paljon työtä, mutta ennen kaikkea se antanut minulle harvinaisen etuoikeuden tutustua lukijoideni kutsumana alueen luonnon koko kirjoon.

Lehtityö avasi minulle harvinaisen mahdollisuuden yrittää kehittää itseäni kirjoittajana, ja tätä mahdollisuutta en ole jättänyt käyttämättä. Niinpä lukijani ovat vuosien saatossa joutuneet kestämään, mitä omituisimpia tyylikokeiluitani. Minulle lehden puolelta suotu vapaus toteuttaa itseäni rajoituksista on asia, josta osaan olla kiitollinen.

Ammattimaista kuvausta vuodesta 2004

Luontovalokuvauksen aloitin vakavassa mielessä noin kymmenen vuotta sitten, jolloin ymmärsin yhdistää kaksi vanhaa rakkauttani, luonnon ja valokuvauksen.

Viimeiset viisi vuotta olen sitten kuvannut lähes ammattimaisesti. Ammattimaisuudella tarkoitan asennettani valokuvaukseen sekä siihen käyttämääni aikaa. Kuvieni myymiseen ei minulle toistaiseksi ole jäänyt juurikaan aikaa eikä juuri energiaa varsinaisen työni sekä kuvauksen ja kirjoittamisen vaatimien ajan takia.

Juuret

Nimeni on siis Olli Korhonen. Sitä taas, kuka minä olen, en ole vielä pystynyt itselleni täysin selvittämään.  Luultavasti tämä kysymys pitäisikin esittää niille kanssaihmisilleni, joilla on kyseenalainen kunnia tuntea minut.

Jotain kuitenkin tiedän minäkin: Lapsuuteni vietin Kuhmossa. Kouluni kävin taas Kajjjaanissa. Loppujen lopuksi päädyin Savon sydämeen Suonenjoen lukion vieraiden lehtoriksi.
Korpikainuulaisia juuriani en kuitenkaan ole koskaan unohtanut. Siksi mielestäni ainoa laulamisen arvoinen laulu on edelleenkin Nälkämaan laulu.