Ruska ja kulorastas
Eipä helli helle, eikä paista auvoinen aurinko, minkä seurauksena kuvaaminen on vaikeutunut huomattavasti.
Tämä oli tietenkin ajankohdan huomioon ottaen odotettavaa.
Niinpä viikoloppu tuotti vain kaksi jossain määrin mielenkiintoista kuvaa.
Ensimmäinen on kokeilu siitä, miltä näyttää kuva, jossa etäämpänä istuva lintu on kuvattu kuva-alaa peittävien oksien lävitse ja jossa itse lintu on ainoa terävänä näkyvä kohde.Tulos ei ole aivan kokonaan epäonnistunut, mutta harmaan syyspäivän vähäisestä valon määrästä johtuen kuvan värit ovat kovin latteat. Mikä pahinta kuvan epäterävät osat eivät ole ilman photoshop-korjailua tarpeeksi pehmeitä.
Kulorastas ruskanpunaisessa pihlajassa
Toinen kuva on taas syksyn väreissä hohtavan pihlajan oksalla kurkkivasta rastaasta. Itse kuvaustilanne oli turhauttava, sillä kyttäsin kuvan oksan viereistä oksaa ainakin puoli tuntia, Turhaan. Lopulta yksi rastaista kuhisevan pihlajan linnuista suvaitsi istua kuvan oksalle. Sille viereisessä olevalle isolle ruskanpunaiselle oksalle ei sen sijaan uskaltanut yksikään lintu istahtaa.
Valitettavasti tuolloin oli jo aika myöhäinen ilta kuvaamisen kannalta, joten jouduin lopettamaan touhun tähän yhteen ainoaan otokseen. Kun seuraavana päivänä palasin paikalle paremman valon vallitessa, niin puusta olivat kaikkia marjat kadonneet. Syksyn taikaa?