Rautalammin massiivisen kalakuoleman murheellinen todellisuus kuvissa ja videolla
Keskiviikkona 31.7. aivan Rautalammin kirkonkylän kupeella olevassa pienessä Rautalampi-järvessä havaittiin paljon kuolleita kaloja. Seuraavina päivinä tilanne paheni ja monin paikoin järven rannoille kertyi suuria kuolleiden kalojen muodostamia lauttoja. Tilanne alkoi rauhoittua vasta seuraavan viikon alussa.
Rautalampi kalakuolema 2019
Itse kävin paikalla kahtena peräkkäisenä iltana, mutta ensimmäisellä käyntikerralla en vielä ymmärtänyt onnettomuuden todellisia mittasuhteita. Ne paljastuivat minulle hyvin dramaattisesti vasta kuvatessani maanantai-iltana paikallisen leijonaklubi Rautalampi/Malvin rantojenpuhdistustalkoita. Tuolloin näkemäni kuolleiden kalojen todella suuret ja tiheät matot tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. En olisi voinut villeimmissäkään kuvitelmissani voinut ennakoida koskaan näkeväni Suomessa sellaista tuhoa.
Rautalampi kalakuolema 2019
Esimerkiksi videolla nähtävä talkooväki keräsi pelkästään tuona yhtenä kuvausiltana kahdelta eri lyhyeltä rantapätkältä kymmeniä tuhansia kuolleita kaloja. Tähän lukuun pitää kuitenkin lisätä muiden talkoolaisten ja järven ranta-asukkaiden itsensä jo aiemmin ympäri järveä keräämät kalat sekä vielä tuolloin puhdistamattomat ranta-alueet ja mahdollisesti myöhemmin kuolevat kalat.
Rautalampi kalakuolema 2019
Niinpä yhtään tilannetta liioittelematta voidaan järvessä sanoa kuolleen satoja tuhansia erikokoisia kaloja. Pääosin kalat ovat olleet pieniä tai keskenkasvuisia särkikaloja kuten särkiä, lahnoja, ruutanoita ja sorvia. Joukossa on kuitenkin ollut myös niin ahvenia, kuhia kuin haukiakin. Suurin löydetty hauki painoi peräti yli kahdeksan kiloa. Lisäksi ainakin yksi viisikiloinen hauki on järvestä kerätty pois. Suurimmat itse näkemäni hauet puolestaan painoivat arviolta noin kaksi kiloa. Simpukkakuolemia ei ole kerrottu havaitun, vaikka itse kuitenkin löysin yhden kuolleen simpukan.
Kuollut simpukka, Rautalampi kalakuolema 2019
Kalakuolemien syyksi viranomaisten taholta aluksi epäiltiin heinäkuun lopun kuumien helteiden – vedestä mitattiin jopa yli 30 asteen lämpötiloja – seurauksena hyvin rehevöityneessä ja matalassa järvessä – keskisyvyys vain alle metri – syntynyttä happikatoa. Ongelma tuolloin vain oli, etteivät järvivedestä vasta kuolemien tapahduttua otetut näytteet aluksi tukeneet tätä oletusta.
Rautalampi kalakuolema 2019
Nyt pari viikkoa myöhemmin, 20.8.2019, Pohjois-Savon ELY julkaisi sen suorittamien tutkimusten tuloksista tiedotteen, jonka mukaan kalakuoleman perimmäinen syy on kuin onkin rehevöityneen Rautalampi-järven veden laadun pitkäaikainen heikko tila. Sen seurauksena niin elävissä kuin kuolleissa tutkituissa kaloissa havaittiin niiden hapenottokykyä heikentävää kiduksien pinnan voimakasta paksuuntumista.
Tilanne ilmeisesti kuitenkin räjähti siinä vaiheessa, kun sinibakteereinakin tunnettujen syanobakteerien eli sinilevien muodostaman paksun leväkerroksen päiväaikainen happea tuottava yhteyttäminen aina yöllä pimeyden laskeuduttua katkesi, ja niiden valoisan aikaan happea tuottava prosessi muuttui happea kuluttavaksi ja hiilidioksidia tuottavaksi.
Tässä ei sinänsä ollut mitään merkillistä, sillä näin sinilevät normaalistikin reagoivat valon vaihteluun. Järven hyvin matalan vesikerroksen happipitoisuus putosi kuitenkin tuolloin niin paljon, etteivät järven jo entuudestaan vajavaisen hapenottokyvyn heikentämät kalat eivät enää selvinneet muutoksesta hengissä.
Sen sijaan mitään merkkejä mistään kalataudista tai myrkyistä ei kerätyistä näytteistä tiedotteen mukaan löytynyt. (ELY:n tiedote 20.8.2019)
Rautalampi kalakuolema 2019
Australialaisessa järvessä tammikuussa 2019 tapahtuneesta samanlaisessa suuressa kalakuolemassa on epäilty kuitenkin edellisten tekijöiden lisäksi olleen mukana toinenkin vaikuttava luonnonprosessi: Sinileväkerroksen ylenmääräinen kasvu saattaa aiheuttaa sen, ettei levien fotosynteesiin tarvitsema auringonvalo ei enää päiväsaikaankaan pysty läpäisemään vedenpinnalle muodostunutta puuromaista sinileväkerrosta.
Tämän seurauksena pinnanalaisten levien happea tuottava yhteyttäminen pysähtyy, kuten ELY:n tiedotteessakin sanotaan valon puutteen seurauksena tapahtuvan. Tilanne voi pahentua tästä edelleen aina, kun kuolevia leviä vajoaa pohjaan ja ne joutuvat erilaisten happea kuluttavien bakteerien ruokalistalle, jolloin veden jo aiemmin vähentyneet happivarannot pienenevät entisestään.(Lähde: Clean Lakes Alliance, 2019)
Lisätietoa syanobakteereista: englanninkielinen Wikipedia.
Rautalampi kalakuolema 2019
Tämä ei kuitenkaan ole valitettavasti ensimmäinen kerta, kun Rautalammissa havaittiin poikkeuksellisen paljon sinilevää. Edellinen Pohjois-Savon ELY:n tutkimuksiin johtanut merkittävä leväkukinto syntyi vain kaksi vuotta sitten, kesällä 2017. Tuolloin sinilevän ei onneksi havaittu aiheuttaneen ainakaan mitään merkittävää vahinkoa järven kalakannalle. (Järviwiki)
Rautalampi-järvi: Pituutta enimmillään vähän reilut 1,5 km ja leveyttä noin 1 km, joten rantaviivaa on yhteensä muutama kilometri. Pinta-ala n. 160 hehtaaria. Hyvin matala, keskisyvyys vain noin metri.
Videon kuvauspaikkoja: Rautalampi 1 Rautalampi 2 Rautalampi 3
Katso myös nämä:
Lyijymyrkytykseen kuolevan laulujoutsenen viimeinen elinviikko videolla
Mikä on tämä suuria tunteita herättävä pienen pieni luonnonesine ?
Tämä haulikon panos löytyi keskeltä yleistä parkkipaikkaa – Käsittämätöntä huolimattomuutta.
Suonenjoen suuri kantopalo oli kuin valtava juhannuskokko
Ihmisen älykkyydellä ei ole rajaa – Pyörivä linnunpelätin rastaiden karkottamiseksi
Luontokuva osana luonnonsuojelua- Luontokuvaaja voi vaikuttaa, osa 3.
Aseella eläintiedettä – Valikoituja otteita K. E. Kivirikon teoksesta ’Suomen Linnut’.
Kaakkuri hylkäsi pesänsä – Jäljelle jäi vain saappaanjäljet.
Västäräkkien munat muuttivat ilman vanhempiaan.
Nuoren laulujoutsenen karmea kohtalo.
Urhea palomies haki joutsenen keskeltä jäätynyttä jokea – Katso tapahtuma videolta.
Aina ei voi auttaa vaikka kuinka haluaisi – Erilaisia lintukohtaloita viime viikoilta
