Punainen väri on luonnossa tehokas varoitusmerkki – vaaleanpunainen sienikin.

Magenta sieni pihlajan rungolla.

Eilen oli tekemässä niinkin arkista askaretta kuin mattojen tomutus,  kun huomioni kiinnitti edessäni olevan pihlajan rungolla olevat pari pientä kaunista vaaleanpunaista – tai paremminkin magentan väristä – pistettä.

Käydessäni tutkimassa lähempää värien lähdettä, en voinut olla ihmettelemättä sitä, kuinka on ylipäätänsä mahdollista huomata tuolta etäisyydeltä jotain niin pientä. Etäisyys värinlähteeseen, joka paljastui sieniksi, oli nimittäin n. 425 cm ja suurimman sienen halkaisija n. 1 mm. Kyllä luonto on ihmeellinen!

P.s. Sienelle en valitettavasti ole löytänyt vielä nimeä, mutta olen varma, että sekin vielä selviää.

Katso myös nämä:

Lentokala aarniometsässä? Kantohytynupikka ja pieni jonglööri. Suppilohytyvinokas on arkiston helmi vuodelta 2004 . Voihan hytymassikka sentään, johan on hymiö! – Paljasta väärennetty luontokuva. Jättiläismäinen porkkanan naatti ja rakastuneet lepät – Arkiston helmi, v. 2004. Läpikuultava hytymassikka, sieni kuin kaunis helmi. Johdatusta vai ei? Aarre löytyi nuolen suunnasta. Uusia valeorakaskuvia ja mokattu luolakuva. Luontokuva osana luonnonsuojelua- Luontokuvaaja voi vaikuttaa, osa 3. Ihmeellinen leipäkorisieni – Arkiston helmi, v. 2004. Nuori käki mäntymetsän valoissa ja varjoissa Metsäjäniksen iltaruokana oli kasvikunnan banaanikärpänen.