Pikkuvarpunen jäisellä oksalla
Uskomatonta mutta totta, aurinko näyttäytyi tänään sellaisella hetkellä, että ehdin ulkoiluttamaan kameraa puolen tunnin ajan.
Saalis laiha muttei pettymys:
Paljon kuvaamaani pikkuvarpunen uudenlaisessa ympäristössä ja uudenlaisissa valoissa. Voisiko sitä sen enempää toivoakaan.
5 Comments
Tero Pelkonen
Hyvä pointti sommittelusta ja valmiista kuvasta jo kuvausvaiheessa.
Tietenkin edellyttäen, että kuvauskohde on riittävän lähellä sekä polttoväliä on tarpeeksi…no järjestää asiat niin, että on.
Tero Pelkonen
Kyllä on kaikki niin kohdallaan tässä. Jälkeenpäin croppaaminen ei haittaa, etenkään sommitellullista syistä. Taitaa olla melko normaalia lintukuvauksessa. Tarkkuus ja kuvan hyvä laatu on näköjään tallella siitä huolimatta.
admin
Eräs johtava lintukuvaajamme sanoi, ei niinkään kauan sitten, ettei hän tiedä, mikä kultainen leikkaus on, ja ettei hän haluakaan tietää. Itse, kuten varmaan tiedätkin, pyrin aina mahdollisuuksien mukaan sommittelemaan kuvan valmiiksi jo kuvaushetkellä. En näe mitään hohtoa käyttää pääsääntöisesti keskimmäistä tarkennuspistettä, ja sitten tietokoneen näytöllä tutkailla löytyisikö kuvasta jotain esteettisesti merkittävämpää.
Tätä samaa asiaa on korostanut mm. BBC sponsoroima maailman johtava luontokuvauskilpailu Veolia Environnement Wildlife Photographer of the Year, jossa alkuperäiskuvan rajaamisen käyttöä on säädelty. Syy tähän on selvä ja selviää kilpailun nimestäkin: He etsivät parasta kuvaajaa, ei kuvaa.
Tero Pelkonen
Kyllä on miellyttävä pikkuvarpuskuva!! Uskomattoman hienot sävyt ja taustat kaikkinensa!
admin
Taustan kellerävä sävy on peräisin naapurin tiiliseinästä. Sävy pelittää minustakin hyvin talvipäivän varjokohtien sinertävien värisävyjen kanssa. Jouduin rajaamaan kuvaa vähän, sillä se aukeni liikaa vasemalle. Pikkuvarpunen itse kyllä oli kuvaushetkellä muuten aika optimissa paikassa.