Pihassani kiemurteli satojen toukkien muodostama harvinainen mystinen aarremato – Katso video

Kommentoi

Olen halunnut nähdä aarremadon aina siitä asti, kun jo vuosia sitten luin jostain lehdestä lyhyen artikkelin tästä myyttisestä toukkakulkueesta. Toki en koskaan uskonut sellaista näkeväni, sillä niin harvinaisesta ilmiöstä loppujen lopuksi on kysymys. Niinpä kun sitten sellaisen vähän aikaa sitten kohtasin, vieläpä omassa pihassani, olin sananmukaisesti kuin puulla päähän lyöty. Minun oli todella vaikea aluksi uskoa, että etupihani betonilaatalla hitaasti kiemurteleva käärmemäinen kulkue oli todella oikea aarremato.

Aarremato ei kuitenkaan nimestään huolimatta ole mikään mato, vaan pienten läpinäkyvien lähes lasinkirkkaiden , mustapäisten harsosääskien toukkien muodostama hyvin hitaasti etenevä kulkue. Tuo vain  reilun puolen sentin pituisten toukkien kiemurteleva muodostelma ei todellakaan ole mikään pikajuna, sillä sen arvioidaan etenevän tunnissa vain 1-2 metriä. Lisäksi pikkuruiset toukat vaihtavat edetessään koko ajan paikkojaan muodostelmassa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, etteivät samat toukat johda kulkuetta koko ajan. Tämä paikkojen yhtämittainen vaihtaminen on nähtävissä myös oheisella videolla.

Mikä ihmeellisintä, tällainen toukkakolonna saattaa parhaimmillaan olla jopa useampia metrejä pitkä ja koostua useista tuhansista toukista.  Minun ikioma aarrematoni oli kuitenkin siinä suhteessa hyvin vaatimaton, sillä siinä oli ilmeisesti ”vain” satoja toukkia ja sen pituus oli ”vaivaiset” 15 cm.

Nimitys ”aarremato” juontaa juurensa kansanuskomuksista. Aiemmin näet uskottiin, että seuraamalla matoa voisi onnekas löytää sen reitin loppupäässä sijaitsevan kätketyn aarteen.

Harsosääsket

Harsosääsket (Sciaridae) ovat pienikokoisia sääskien heimoon kuuluvia huonosti tunnettuja hyönteisiä. Lajeja tiedetään olevan maailmassa monia tuhansia, mutta tiede on kuvannut toistaiseksi niistä vain parisen tuhatta. Suomessa harsosääskiä on nyt tunnistettu reilut 300 lajia.

Kapeasiipiset aikuiset harsosääsket ovat kooltaan vain muutamia millimetrejä ja väriltään tummia. Munimaan valmistautuvan naaraan vatsa voi kuitenkin näyttää vaalealta. Harsosääsken toukka on aikuista hyönteistä kookkaampi, pituus  6-7 mm.  Toukan pääkoppa erottuu selvästi mustana, mutta muuten toukka on suureksi osaksi väritön, lasinkirkas, lähes läpinäkyvä.

Harsosääskien toukat elävät pääosin kosteassa maatuvassa kasviaineksessa niin maaperässä kuin esim. kasvikomposteissa syöden pääosin sienirihmastoja sekä jonkin verran kasvien juurien ohuimpia osia.

Syytä, miksi toukat liikkuvat tiiviinä kulkueina, ei varmuudella tunneta, mutta niiden synnylle on esitetty ainakin kaksi teoriaa: 1) Käärmemäinen muoto saattaa hämätä niitä vaanivia saalistajia. 2) Yhdessä liikkuminen ja jatkuva paikanvaihto kulkueessa estävät kosteassa maaperässä eläneitä toukkia kuivumasta.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.