Pihani uusi yllättävä asukas: Vesilisko
Tyhjentäessäni korjausta varten toista puutarhani kahdesta vesialtaasta, altaan pohjalta löytyi täysin yllättäen kutuasuinen värikäs vesilisko, joka nykyään tunnetaan nimellä manteri. Sen enempää en kuitenkaan jäänyt asiaa äimistelemään, vaan laitoin viehättävän otuksen akvaarion tehtävää toimittavaan suureen lasiseen Riihimäen hillopurkkiin, johon oli laittanut valmiiksi sadevettä ja koristesoraa.
Saatuani parin päivän allasremontin loppuun kuvasin vesiliskon mahdollisimman nopeasti ja palautin sitten pienen kesävieraani takaisin altaaseen. Virkeästi pyrstö heiluen manteri uikin heti piiloon altaiden kivien alle, enkä ole sitä sen koomin nähnyt.
Se, mistä se oli tiensä puutarhaani löytänyt ja oliko altaassa ollut muitakin vesiliskoja jäi valitettavasti arvoitukseksi.
Vesilisko ei kuitenkaan ollut altaan ainoa mielenkiintoinen asukas, sillä pelastin tyhjennettävästä altaasta myös satoja sammakon nuijapäisiä poikasia sekä yhden suuren keltalaitasukeltajan. Keltalaitasukeltaja ei kuitenkaan ollut yllätys, sillä näitä suursukeltajiin kuuluvia suuria kovakuoriaisia on altaasta löytynyt joka kesä.
P.s. Sammakonpoikien surkeasta kohtalosta vieraan kissan kynsissä kerron aivan lähiaikoina.
Lisää tietoa ja hienompia kuviani vesiliskoista löydät täältä.
Faktoja vesiliskosta: Kutuajan ulkopuolella vesiliskon iho on samettimaisen pehmeä. Sen selkä on ruskea ja siinä on harmaanruskeita täpliä. Koiraalla on lisääntymisaikana korkea selkäharja .
Vatsa on keskeltä oranssin keltainen ja sivuilta valkoinen. Koiraalla on lisäksi vatsassa suuria tummanharmaita laikkuja. Naaraalla puolestaan voi olla pieniä tummia pilkkuja. Kutuaikana koiraan vatsan värit koostuvat ja sen pyrstön alla on pyrstönsuuntainen sininen juova.
Nimestään huolimatta vesilisko elää vedessä vain kutuaikana. Muulloin se oleskelee maalla, tosin lähellä vettä. Sen näkeminen on hankalaa, sillä se piileskelee päivät kivien ja oksien alla tullen esiin vain öisin.
Vesilisko syö hyönteisiä ja muita pikkueläimiä.
Huom! Tästä suomenkielistä wikipedialinkistä löydät myös lisää tietoa viitasammakosta. Vastaava englanninkielinen sivu tarjoaa kuitenkin varsinaisen rautaisannoksen vesiliskotietoa