Petroskoi – Kertomus matkasta Venäjän Karjalaan kesällä 2011, osa 2.

Seuraava pysähdyspaikka onkin Petroskoi, jossa vietämme kaksi päivää. Sekä hotellimme Pohjola eli venäjäksi Severnaja että kaupunki itse ovat positiivinen yllätys.

Keskustan kadut ja sen vanhojen talojen julkisivut ovat siistejä.  Vain hiukan syrjempää saattoi toivoa löytävänsä jotain mielenkiintoista kuvattavaa kuten nämä vanhan kivitalon kauniinväriset seinäpinnat.

Niinpä valokuva-aiheiden löytäminen ei ole kovin helppoa, sillä tarkoitukseni ei ole kuvata matkailumainoksia varten.

Onneksi kuitenkin jotain kuvattavaa löytyy. Luontokuvaajana minua erityisesti ilahduttaa hotellin lähellä olevan bussipysäkin seinälle liimattu sanomalehden aukea, josta venäjänkieltä osaamattomallekin käy selville luonnon merkitys paikallisille asukkaille.

Kuvista päätellen aiheet ovat meidänkin lehtiemme suosikkeja: linnut, sammakot, suuret kalansaaliit sekä karhut.

[Show as slideshow]

Kuvauksellisesti mielenkiintoisin kohde on satamassa silmiini sattunut Das Kapital-niminen ravintola, joka on ilmeisesti saanut nimensä saksalaisen sosialismin isän Karl Marxin samannimisestä Pääoma -teoksesta.

Niin ainakin päättelen siitä, että kaupungista löytyy patsas, jossa komeilevat yhdessä sekä Marx että Engels.

Hauskan ristiriidan kuvaan luo kapakan eteen pysäköity saksalainen pääoman vertauskuva, Mercedes Benz, josta taas venäläisen suurpiirteisyyden symbolina puuttuu osa lokasuojaa.

Edellä mainittujen Marxin ja Engelsin patsaan lisäksi kaupungista löytyy muitakin edesmenneen Neuvostoliiton tärkeitä hyväkuntoisia symboleja kuten Leninin patsas ja sirppi ja vasara-reliefi.

Vastakohtana vanhoista neuvostojoista muistuttavista kullttuurijäänteistä ovat monin paikoin näkyvät amerikkalaisuuden symbolit etunenässään Pepsi ja Coca-Cola.

Roskaruoka-McDonalds oli sen sijaan saanut venäläisen kilpailijan, joka myös kuitenkin tukeutui imagossaan amerikkalaisuuteen.     Suomalaista ilahduttaa erityisesti suomalaisen kulttuurin ja suomen kielen sinnittely hengissä läpi edellisen vuosisadan vaikeiden aikojen.

Tosin tummat pilvet eivät ole minnekään häipyneet, päinvastoin. Tästä esimerkkinä suomenkielisen Kansalliseen teatteriin vuonna 2010 kohdistuneet supistukset.

Venäläisellä Kirovin aukiolla sijaitsevall Musiikki- ja draamateatterilla menee ilmeisesti sitäkin paremmin. Tästä ainakin kertoo teatterin kallis ja näyttävä remontti.

Kansallinen teatteri oli puolestaan niin vaatimattoman näköinen, ettei se herättänyt kiinnostustani sen kuvaamiseen.

Lähes vastapäätä Kirovin teatteria on paikallinen kulttuurikeskus, jonka nimessä on yksi tärkeimmistä suomalaisuuden symboleista, kantele.

Hotelli Severnaja oli muuten aivan siisti ja rauhallinen paikka. Itseäni ilahdutti erityisesti hotellin käytävälle ripustettu paikallisten tekijöiden taidemaalausten myyntinäyttely, joissa oli useita luonto-aiheisia töitä.

Erityisesti minua puhutteli maalaus metsäjäniksestä, sillä olinhan tuolloin jo kahtena peräkkäisenä kesänä kuvannut lajia ahkerasti.

Talvisesta maisemasta latuineen pidin taas yksinkertaisesti siitä syystä, että ensimmäistä kertaa törmäsin ulkomailla niin supisuomalaiseen aiheeseen.

Kuvaamistani teoksista kolmas, ekspressionistinen norsu, kuitenkin sai epäilykseni heräämään sen, ja samalla myös muiden, aitoudesta, sillä työ oli jostain selittämättömästä syystä kovin tutun tuntuinen. Oli se aito tai kopio, pidin siitä kaikesta huolimatta.

Kävimme myös pikaisesti paikallisessa kauppakeskuksessa, jossa kuvaaminen oli kuitenkin kielletty. Tämä ei tietenkään voinut estää minua ikuistamatta kerrosten välisen portaikon seinälle asetettua kaunista taideteosta.

Kauppakeskuksen vieressä oli muuten siistinäköinen ravintola, jota kaltaiseni frankomaani ei tietenkään voinut olla huomaamatta.

Hauskin muisto kaupungista liittyy erään vanhan ja ei kovinkaan hyväkuntoisen rakennuksen seiniä koristaneiden vähäpukeisten naisfiguurien kuvaamiseen. Oloni näet alkoi hyvin epämukavalta, koska kaikki ohitseni kulkevat ihmiset tuntuivat olevan naisia ja kaiken lisäksi raskaina.

Eivätkä nämä tulevat äidit edes siihen loppuneet, vaan heitä tuli vielä useita vastaani matkalla takaisin pääkadulle. Vasta siinä vaiheessa tajusin, että rakennus oli ilmeisesti ollut jonkinlainen naistensairaala tai neuvola. Kylläpä nauru maittoi.

Katso myös nämä:

Venäjän Karjala on ristiriitojen maa – Kuvia kesältä 2011. Kostamuksesta kohti Petroskoita – Kertomus matkasta Venäjän Karjalaan kesällä 2011, osa 1. Ritarin jalanjäljillä – Nostalginen matka isämme jalanjäljissä Itä-Karjalaan Pettynyt matkaaja Laatokan Valamon luostarissa. Aunuksen ja Salmin kautta kohti Sortavalaa – Kertomus matkasta Venäjän Karjalaan kesällä 2011, osa 3. Sortavala ja kaunis Ahinkoski – Kertomus matkasta Venäjän Karjalaan kesällä 2011, osa 4. Erilaisia matkakuvia Espanjan Aurinkorannikolta. Cabo Girão, Euroopan korkein merenrantajyrkänne – Kuvia Madeiralta 4/8. Kielletty kuva kertoo: Tupakka tappaa Espanjassakin – Espanja kesällä 2011, osa 6. Maailman mukavin museo: Mekaanisen musiikin museo Varkaudessa. Härkätaistelut – Espanjan verinen häpeäpilkku. Benalmadena, Espanja kesällä 2011, osa 7. Pärnu, yksityiskohtia. Heinäkuu 2012.