Perämoottorialli, tosi tarina marraskuulta 2006

Kuva: Alli lähtee lentoon peilityyneltä vedenpinnalta.

Alla erikoinen tarina muuttomatkallaan jätevesialtaaseen laskeutuneesta nuoresta allista. Kaikki tarinan kuvat ovat kertomuksen sankarista.

Perämoottorialli

Pari viikkoa sitten Sisä-Savonkin yli pyyhkäissyt talvimyrsky lennätti Suonenjoen vedenpuhdistamolle koomisen allin, jota en pysty vieläkään hymyilemättä muistelemaan. Se, että edes huomasin tuota lähes väritöntä pikku uiskentelijaa, oli täysin sattumaa. En näet enää odottanut tapaavani jo aikaa sitten linnuista tyhjenneistä altaista mitään mielenkiintoista. Itse asiassa olin alueella vain tarkistaakseni läheisen Kimpanlammen tilanteen.

Tut, tut, se sanoi

Olin juuri kääntänyt takkini kaulukset pystyyn suojautuakseni paremmin purevalta tuulelta, kun ohittamastani altaasta kuului yllättäen vieno ”tut, tut”. Nostettuani kiikarin silmilleni paikallistaakseni oudon äänen tuottajan, näin jotain hyvin merkillistä: pieni vesilintu porski selkäuintia kuin Jani Sievinen parhaina päivinään samalla itseään koko ajan vatsan puolelta sukien. Vesi vain pärskyi, kun tuo terhakka otus ajoi kokka kohisten ympäri allasta tuuttaillen kuin pieni satamahinaaja. Näky oli käsittämättömän koominen!

Kuva: Alli porskuttaa selkäuintia.

Hyppysukelluksia

Minä en olisi minä, jos en olisi käyttänyt häpeämättömästi tilannetta hyväkseni ja perustanut kuvausleiriä kahdeksi hämäräksi talvipäiväksi tuon pienen lammikon reunalle. Siinä se viikonloppu sitten hurahtikin kylmässä värjötellen ja pikkuruisen allin touhuja toljotellen. Ja mikäs siinä oli seuraillessa, sillä sain ihastella niin legendaarisia allin hyppysukelluksia kuin uusia perämoottoriuintiharjoituksia.

Kuva: Alli hyppää ilmaan ja sukeltaa.

Valitettavasti jälkimmäisten kuvaaminen osoittautui lähes mahdottomaksi vähäisen valon sekä onnettoman kuvatunarin jatkuvien naurunpurskahdusten takia. Yrittäkääpä vain itse hohottaa ja kuvata tärähtämättömiä, karvantarkkoja kuvia samanaikaisesti. Mission impossible, sanon minä.

Kuva: Alli porskuttaa vettä paikallaan.

Niin kummalliselta kuin se tuntuukin, itse päähenkilö eli komeljanttariallialli ei ilmeisesti nähnyt tilanteessa mitään hilpeää. Päinvastoin, se lepäili suuren osan ajasta rauhallisesti pää selkäänsä vasten taivutettuna.

Kuva: Alli lepää.

Miten käy pikku allin?

Sunnuntai-iltapäivän käännyttyä vihdoin hämäräksi, jätin allin torkahtelemaan yksikseen. Ennen lähtöäni se oli kuitenkin yrittänyt muutaman kerran päästä lentoon onnistumatta aikeissaan. Niinpä kun myöhemmin kuulin säävaroitukset kiristyvästä pakkasesta, huolestuin uuden ystäväni kohtalosta. Mikä olisi allin kohtalo, jos se ei pääse lentoon ja allas jäätyy umpeen yön kuluessa?

Onneksi apu oli yhtä lähellä kuin vedenpuhdistamolla työskentelevä naapurini Lauri Husso, joka lupasi henkilökunnan kyllä auttavan lintua, jos siihen olisi aamulla tarvetta. Kaikkien helpotukseksi kokenut alli ei kuitenkaan antanut pohjan puhurien yllättää. Aamun sarastaessa kävi nimittäin ilmi, että se oli aavistanut tilanteen ja ajoissa jättänyt yöllä täysin umpeen jäätyneen lammikon.

HAPPY END.

Katso myös nämä:

Näe kuinka sukeltava alli sinkoaa pyrstöllään ilmaan upeita vesipisararenkaita Sateisen ja sumuisen syksyn suuria valkoposkihanhi-, kurki- ja laulujoutsenparvia Pikkutyllin perheonnea – Näe myös miten pikkutyllin poikanen kompastuu. Sinirinta on kesäkotini 72. laji Hetkiä kalatiiranpoikasen elämässä – Hellyttävä tarina yhden linnunpoikasen päivästä. Yhden kesäillan upeita värejä nuorten naurulokkien seurassa Suomen huurteisimmat metsot. Kuukkeli pihassa – Totta vai taikaa? – Arkiston helmi vuodelta 2008. Kaakkurilammen ympäristörikollista etsitään – Luontokuvaaja voi vaikuttaa, osa 1. Naurulokki eri näkökulmista – Lähikuvia naurulokin päästä. Rautiainen risukasassa: Kuvaseloste. Kiveen kätketty kuva – Kuva-arvoitus n:o 2.