Myöhäisillan rikkomatonta rauhaa suolammella – Kaakkuri, kuikka ja sinisorsa
Koko lähes mennyt kesäkuu on kulunut kaakkurien ja silkkiuikkujen elämää seuratessa. Silkkiuikkuja aamupäivällä tai alkuillasta, kaakkureita hiukan myöhemmin illalla.
Nyt nähtävät kuvat ovat kuitenkin jo lähes kuukauden vanhoja, sillä – kuten Facebookissa minua seuraavat tietävät – työtietokoneeni tietojärjestelmä on hajonnut, enkä uskalla ladata sinne mitään arvokasta. Onneksi kaikki kuvat ja tärkeät kuvat ovat tällä kertaa turvassa – näin minulle on vakuutettu – joten nyt tapahtunut katastrofi ei ole yhtä paha kuin vuosi sitten, jolloin menetin lopullisesti noin kuukauden kaikki työt.
Näissä kuvissa ei kuitenkaan ole yhtään silkkiuikkukuvaa, sillä pesimävaiheessa keskityin kuvaamaan niitä videolle. Kaislikon keskellä juuri ja juuri näkyvien lintujen valokuvaamista en nimittäin nähnyt mielekkääksi.
Nyt linnut ovat kuitenkin jättäneet pesänsä ja uiskentelevat poikastensa kanssa vapaassa vedessä, joten kuvauksien painopiste on siirtynyt valokuviin. Kaakkureita sen sijaan olen voinut dokumentoida koko ajan niin valokuvin kuin videoin.
Kahdessa kuvassa näkyvä naarassinisorsa, jonka seurasta sain nauttia useina iltoina kesäkuun alkupuolella. Nyt en ole nähnyt sitä enää viikkoon, joten se lienee joko jättänyt lammen tai piileskelee pesässään jossain lammen rannoilla. Lintu olikin todella ”outo” tapaus, sillä useita kertoja se tuli lepäilemään lähelleni. Kerran se nukkui noin 6 metrin päässä minusta, eli koko sen ajan jonka lammen rannalla vietin.
Kuikkakuva on puolestaan kuvattu myöhään illalla – mikä näkyy selvästi kuvan värimaailmassa – eräällä toisella kaakkurilammella, josta lammelle yllättäen ilmestynyt kuikkapari karkotti siellä useina vuosina pesineen kaakkuriparin. Nyt kuikkia ei ole enää näkynyt, mutta toisaalta kaakkuritkaan eivät ole palanneet, vaan yrittävät aloittaa pesintää toisella tiedossani olevalla lammella.