Mikä on näiden videon kolmen erivärisen jäniksen tulevaisuus ilmastonmuutoksen kourissa??

June 5, 2018 5:02 pm

Tasan kuukausi (6.5. 2018) sitten huomioni kiinnitti kolme lähekkäin keväisellä suopellolla ruokailevaa mutta hyvin erinäköistä jänistä. Erikoinen näky sai minut pohtimaan syytä niiden turkkien erilaisuuteen ja millainen yhden niistä – vielä lähes täysin valkoista talviturkkia kantava yksilö – tulevaisuus ehkä olisi:

Ihmisen toiminnallaan käynnistämä Ilmastonmuutos ei ole tasapuolinen vaikutuksiltaan niin meille ihmisille kuin eläimillekään. Aivan kuten meidän ihmisten keskuudessa, myös eläinten joukossa on tässä suhteessa niin häviäjiä kuin hyötyjiäkin. Tosin niiden, jotka ovat ilmaston lämpenemisessä voiton puolella, ilo voi jäädä hyvin lyhytaikaiseksi.

Valitettavasti aivan liian monet meistä eivät edelleenkään ota vakavasti ilmastonmuutoksen aiheuttamia muutoksia luonnossa. Tähän on moniakin syitä, joihin en mene sen syvemmälle. On kuitenkin ilmeistä, että yksi vaikuttava syy ihmisten huolettomuuteen ilmastonmuutoksen suhteen on siinä, etteivät sen aiheuttamat muutokset eläin- tai eliökunnassa ole useinkaan helposti ja omin silmin nähtävissä, vaan asian ymmärtäminen vaatisi edes jonkinasteista tietämystä eri lajien kantojen koon muutoksista ja niihin vaikuttavista syistä . Tämä taas on joidenkin mielestä joko tylsää, tosiasioita väristelevää tilastotiedettä tai pelkkää tiedemiesten harhaanjohtavaa jargonia.

Kuva: Valkoinen vaihtopukuinen jänis keväällä 2012.

Kuitenkin kun sitten jossain vaiheessa tulevaisuudessa huomaamme ryhtyä ihmettelemään esim. haarapääskyjen ennustettua katoamista pihapiireistämme Saharan jatkuvan laajenemisen synnyttämän muuttoesteen seurauksena, voi olla jo liian myöhäistä tehdä asialle mitään.

Meillä Suomessa on kuitenkin joitakin lajeja, kuten riekko ja metsäjänis, joiden ”hätä” on luettavissa niiden ulkonäöstä. Molemmat eläimethän ovat sopeutuneet vuodenaikojen vaihteluun vaihtamalla ulkoasuaan vuodenaikojen vaihtelun mukaan. Valitettavasti vain talven tulon koko ajan siirtyessä myöhäisemmäksi ja kevään aikaistuessa, niille vuosituhansien kuluessa kehittynyt biologinen vuorokautisen valon määrää seuraava kello ei pysy samassa tahdissa.

Niinpä nyt onkin ollut yhä useammin mahdollista nähdä sekä syksyisin että keväisin valkoturkkisia jäniksiä, vaikkei lunta ole ollut näkyvissä mailla eikä halmeilla. Ja aivan samalla tavalla kuin nuo tummaa taustaa vasten valkeina hohtavat eläimet saavat meidän katseemme kääntymään itseään kohti, ne myös herättävät niitä ravintonaan käyttävien petoeläinten huomion. Pitkää elinikää tällaisille ”vääränvärisille” yksilöille ei siis voi ennustaa.