Melko harvinainen valeorakas ja ensimmäinen maanalainen luolani.
Viime jutussani kerroin jo osan siitä, mitä löysin erikoisen männyn Kylki-Kurikan lohkarealueelta.
Olin kuitenkin tuolla luojan hylkäämällä alueella etsimässä mielenkiintoisia lohkareita, kallioita ja luolia.
Tällä kertaa sain enemmän kuin tilasin, sillä löysin ensimmäisen maanalaisen luolani ja kaiken kukkuraksi luolasta melko harvinaisia sieniä, valeorakkaita.
Luolasta voit lukea enemmän Retkipaikkaan kirjoittamassani artikkelissa.
Miksi valeorakkaat kasvoivat luolassa?
Se, mitä nämä hyvin pienet sienet luolassa tekivät, jää toistaiseksi arvoitukseksi, sillä hämärä luola kivilattioineen ei ole lajille millään tavalla tyypillinen esiintymispaikka.
Suomen Sieniopas (WSOY) kertoo valeorakkaan (Sistotrema confluens) kasvavan ”ruohoisilla hakamailla, havumetsien karikkeella, poluilla ja tuulenkaatopuiden tyvillä”.
Mikään näistä biotooppimääritteistä ei hevin istu tähän lohkarealueen hämärään maanalaiseen kasvupaikkaan. Toisaalta eihän valeorakas ole koskaan tätä sieniopasta lukenut.
Muuten sieni vastasi hyvin kirjan antamaa kuvausta valeorakkaasta:
-pieni, hento ja hauras. Lakki 1-5 cm leveä.
-repaleinen muoto
– vaalea väri
– kasvaa sekavassa ryhmässä
– tuoksu tuoreena pistävä, ammoniakkimainen