Liikenne vaatii miljoonia eläinuhreja- Luontokuvaaja voi vaikuttaa, osa 4.

Uusimman arvion mukaan liikenteessä maassamme kuolee vuoisttain yli kuusi miljoonaa eläintä, joista yli neljä miljoonaa on lintuja ja yli miljoona nisäkkäitä.

Kuva: Liikenteen tappama metsäkauris Kempeleellä.

Vuonna 2004 kirjoitin artikkelin, jonka synnytti omakohtainen järkyttävä kokemus pienen kuovin kohtalosta. Kärsimyksestä, jonka ei olisi tarvinnut kestää niin kauan, jos kuski, joka oli sen päältä ajanut, olisi pysähtynyt saattamaan tekonsa loppuun. Minulle linnusta ilmoittanut henkilö oli nähnyt tapahtuman, ja hänen käsityksensä mukaan yliajajan oli täytynyt nähdä peruutuspeilistä tiellä räpiköivä loukkaantunut lintu.

Kuva: Auton yliajama isokuovin poikanen räpiköi toisen jalkansa varassa.

Kuovi oli ensimmäinen, mutta ei lähelläkään viimeistä, niistä lukijoideni minulle ilmoittamista loukkaantuneista eläimistä, joiden maalliselle kärsimykselle olen ollut mukana laittamassa lopullista pistettä.

Niin koville tämä ensimmäinen kerta otti, että muistan kyynelehtineeni linnun lopettamisen jälkeen kilpaa kesäaamun sateen kanssa.

Yksi miljoonista

Tämä artikkeli on murheen synnyttämä. Surullisen aiheensa takia olisi ollut ehkä parempi, että sen olisi kirjoittanut luonteeltaan karaistuneempi henkilö. On asioita, joista ei voi kirjoittaa kepeästi.

Tien varret täynnä uhreja

Parin vuoden ajan olen kuvannut muun muassa liikenteen eläinuhreja. Syynä ei ole perverssi kiinnostus viattomia uhreja kohtaan, vaan vilpitön halu kerätä materiaalia, jota voisin käyttää yrittääkseni omalla tavallani ehkäistä mahdollisimman monta turhaa eläinkuolemaa.

Kuva: Autoon törmännyt punakylkirastas.

Juuri nyt on valitettavasti erinomaisen helppo saada kuvia erilaisista liikenteen ruhjomista eläimistä, sillä monien lajien poikaset ovat vielä vasta oppimassa elämän perustaitoja ja ovat siksi täysin tietämättömiä liikenteessä vallitsevista viidakon laeista. Niinpä autoilijan täytyy olla lähes sokea, ellei hän huomaa juuri nyt tien varsia täyttäviä raatoröykkiöitä. Tänäkin vuonna liikenteessä kuolee miljoonia eläimiä päästäisestä hirveen, peipposesta pöllöön.

Kuva: Auton alle jääneen supin kasvokuva.

Puolen vuorokauden julma saldo

Itseni herätti tällä kertaa taisteluun 12 tunnin tapahtumat. Olin illalla palaamassa kuvaamasta isolepinkäispoikuetta, kun katseeni kiinnittyi tien poskessa makaavaan harmaaseen runneltuun myttyyn. Jaha, taas yksi supi ajattelin. Peruutuspeilistä heijastuva surullinen kuva kuitenkin hätkähdytti. Eläimen kapeassa pitkässä päässä oli valkoiset leveät raidat. Mäyrä, hyvä tavaton!

Kuva: Liikenteen tappama mäyrä tien poskessa.

Niin oli päättynyt todennäköisen mäyrävanhemman maallinen taivallus sen kohdatessa itselleen ylivoimaisen ja raa’an ihmisteknologian. Mitä lienevät perilliset miettineet, kun emoa ei kuulunutkaan takaisin turvalliseen pesäkoloon?

Kuva: Kuollut mäyrä tien vierellä.

Vastapuolella tietä retkotti viimeisen lentonsa lentänyt harakakanpoikanen. Kovin turha ja lyhyt oli senkin elämä ollut. Nyt ohitse soljui vain autojen kylmä ja välinpitämätön virta.

Kuva: Kuollut harakanpoikanen tien vierellä.

Niin pieni oli kuovini

Varhain seuraavana aamuna soi puhelin. Lentokyvytön kuovinpoikanen oli juuri löytynyt sääri murskautuneena keskeltä tietä Iisvedellä. Hierottuani viimeisetkin unen rippeet silmistäni säntäsin välittömästi paikalle ja löysin suloisen pitkänokan piileskelemässä pitkässä ruohikossa, jonne soittaja oli sen nostanut. Huolestuneet emot kaartelivat pääni yläpuolella hätääntyneinä valittaen, kun nostin pienokaisen varovasti mukanani tuomaani pahvilaatikkoon. Poikanen itse oli tilanteessa yllättävän rauhallinen, mutta sen oikea jalka roikkui pahaenteisen holtittomana.

Kuva: Auton yliajama kuovinpoikanen kompuroi puutarhassani.

Pikainen soitto eläinlääkärille ja Heinolan lintutarhaan eivät tuoneet lohtua murheelliseen sydämeeni. Vahingoittunutta poikasta ei voinut auttaa, sillä yksijalkainen kahlaaja ei selviä luonnossa. Tunsin häpeää koko ihmiskunnan puolesta joutuessani suorittamaan lintupololle viimeisen palveluksen. Palveluksen, joka yliajajan olisi pitänyt tehdä eikä jättää pientä uhria tarpeettomasti kitumaan keskelle ajoväylää. Odottamaan seuraavaa yliajajaa. Tai varisten teräviä nokkia.

Toivottavasti pieni kuovi kaikesta huolimatta ymmärsi minut ystäväksi sinä lyhyenä ohikiitävänä hetkenä, jonka tuona harmaana aamuna sateisella pihallani yhdessä vietimme. Oli kuin luonto olisi surrut kanssani.

Mitä tehdä?

Lisääntyneiden eläinkolareiden takana ovat yhteiskunnalliset ratkaisut: Nopeusrajoitusten nostaminen, moottoriteiden rakentaminen ja lisääntyneet liikennevirrat ovat eläinten kannalta tappava yhdistelmä.

Kuva: Tällä kertaa liikenteen uhriksi joutui peippo.

Yksittäinen autoilija voi kuitenkin vaikuttaa osaltaan tilanteeseen vähentämällä turhaa ajoa, noudattamalla nopeusrajoituksia ja olemalla erityisen varovainen hämärän aikaan metsäisillä tieosuuksilla. Koska kaikkia onnettomuuksia ei valitettavasti voi estää, tunnollinen autoilija huolehtii aina uhrin auttamisesta ja siitä, ettei eläin jää tarpeettomasti kitumaan.  Kipu ei ole koosta kiinni: Pienen oravan tuska on aivan yhtä suuri kuin kookkaan hirven.

Kuva: Harakat auton alle jääneen rusakon kimpussa.

Katso myös nämä:

Sattuma pelasti peiponpoikasen yliajolta – Luontokuvaaja voi vaikuttaa, osa 5. Rehellisesti Nelikulmiosta – Vuoden Luontokuvakilpailussa 2005 menestyneen koskikarakuvan taustaa. Lintukuvia lähes kuin kaukomailta – Tutut sinitiainen, peippo ja harakka sembrassani. Kurki, kuovi ja metsäkauris – Yhden päivän kuvasatoa Sammakosta saukkoon, metsosta pihlajaperhoseen – Kuviani Vuoden Luontokuva 2011-kilpailussa. Kuinka pieni rusakonpoikanen päätyi autoni alle – Kuvitettu tosi tarina lapsille ja lapsenmielisille. Lintu kylpee – Kuvissa 20 kylpevää lintulajia. Luontokuva osana luonnonsuojelua- Luontokuvaaja voi vaikuttaa, osa 3. Metson, Keski-Suomen maakuntalinnun turha kuolema. Suomalaista metsästyksen metsäkaurislogiikkaa Testaa havaintokykysi – Metsästäjätutkinnon tuleva pakollinen osio. Metsäkauriin hirmu pomppu – Luontokuva joka meni täysin pieleen.