Laulurastas nappaa madon, kylpee ja käy levolle.
Minulla oli onni saada ensimmäistä kertaa seurata läheltä laulurastaiden elämää.
”Laulurastaiden” sillä niitä oli parhaimmillaan ainakin kahdeksan kappaletta noin 100 neliömetrin alueella.
Ja mitä minä näin:
1. Näin kuinka laulurastas (Turdus philomelos), aivan kuten muutkin rastaat, pysähtyy etsiessään matoja säännöllisin väliajoin kuunnellakseen maan pinnan alla liikkuvien hyönteisten aiheuttamia ääniä.
2. Näin kuinka laulurastas terhakkaasti paikallaan hypäten painoi nokkansa maahan ja kiskoi ylös omaan kokoonsa verrattuna suuren madon.
3. Näin kuinka laulurastas ruokailtuaan huolehti henkilökohtaisesta hygieniastaan ja kylpi.
”Puhtaus on puoli ruokaa,” se varmaan ajatteli.
Niin laulurastas se kuin olikin, kylvyssä se ei laulanut, vaikka silmin nähden siitä nauttikin.
4. Näin kuinka laulurastas lopulta meni päivälevolle pienen kuusen alle, ja pysyi siellä noin puoli tuntia.