Laulujoutsenella on jopa 25000 höyhentä.

Kuva: Törmäpääsky huoltaa siipisulkiaan.

Huomattava osa eläinten valveillaoloajosta kuluu erilaisiin puhdistustoimiin. Kukapa ei olisi nähnyt kotikissan tomerasti lipovan turkkiaan. Turhamaisuuttaan se ei sitä tee, vaan kissan ja monien muiden eläinten hyvinvoinnille itsensä hoidolla voi olla uskomattoman suuri merkitys.

Erityisen selvä merkitys  hoitotoimilla on lintujen selviytymiselle kylmästä talvestamme, sillä lintujen ruumiinlämpö on viitisen astetta korkeampi kuin ihmisen.

Miten on siis mahdollista, että yli kolmenkymmenen asteen pakkasellakin pikkuruinen tiainen selviää aivot jäätymättä tai ylipäätänsä hengissä? Tai miksi hyytävässä vedessä kylpevä joutsen ei muutu pakasteeksi?

Joutsenen höyhenpuku on ennätyksellinen

Salaisuus piilee tietenkin höyhenpeitteessä. Talitintin höyhenpuku koostuu noin 3000 höyhenestä, joista jopa tuhat on suojaamassa elintärkeitä aivoja. Tässä valossa tuntuu ihmeelliseltä, kuinka luomakunnan kruunun, ihmisen, jaloimmat nuoret yksilöt voivat selvitä vahingoittumatta samoista lämpötiloista ilman hattua tai edes ensimmäistäkään hiuskiehkuraa arvokkaita aivojaan suojaamassa. Vai voivatko?

Tinttiä ei voi kuitenkaan verrata laulujoutseneen, jonka valkeasta puvusta löytyy 25 000 höyhentä. Tuttu laulujoutsen onkin hyvä esimerkki lähes täydellisestä sopeutumisesta arktisiin olosuhteisiimme.

Lähikuva: Laulujoutsenen pää.

Ihoa lähinnä on tavattoman tiheä ja paksu untuvapeite, joka estää lämmön karkaamasta harakoille.

Untuvakerroksen päällä on taas suurempien peitinhöyhenten muodostama vedenpitävä pinta, jossa sulat limittyvät toisiinsa pärekaton lailla. Näin on samalla kertaa varmistettu ruumiin tuottaman lämmön talteenotto ja estetty lämpöä hyvin johtavan veden pääsy höyhenpeitteen sisään.

Rakenne on nerokas, mutta sen toimivuuden takaa vasta linnun jatkuvat huoltotoimenpiteet, joihin kuuluu mm. yläperässä sijaitsevan rauhasen erittämän rasvan levittäminen nokan avulla höyhenten suojaksi.

Kuva: Laulujoutsen hoitaa höyhenpukuaan talvipakkasella.

Kylmänä pakkaspäivänä on helppo nähdä mitkä toiminnot ovat yksilön itsensä kannalta kaikkein tärkeimmät. Pakkashuurujen keskellä muina miehinä vedessä seisoskelevan linnun päivän täyttää ravinnonhaku, höyhenpuvun hoito ja lepo. Silloin ei juuri lemmenlauluja luritella eikä järjestetä turhia lentonäytöksiä.

Kuva: Laulujoutsenet lepäävät kovalla pakkasella.

Katso myös nämä:

Laulujoutsen jäätynessä maisemassa. Laulujoutsenet pakkashuurujen keskellä Terveisiä talven vangiksi jääneeltä yksinäiseltä laulujoutsenelta. Laulujoutsenia vastavaloon – Diasta digikuvaksi 1/3 Laulujoutsenet ujoina: Pakkaspäivä toi laihan saaliin. Nuoren laulujoutsenen karmea kohtalo. Huurteisen virran laulujoutsenet Laulujoutsen törmäyskurssilla – Luontokuvaaja oli menettää arvokkaan lakkinsa! Sähkö tappaa eläimiä – Järkyttävä jälleenkohtaaminen. Laulujoutsenia pakkasella – Kuvaaja ei voi aina onnistua. Paljaskaulaisen laulujoutsenen surullinen tapaus – Harvinainen tilannekuva 57 Kuva-arvoitus: Kuka tai mikä loi tämän taideteoksen lumeen – Testaa luonnontuntemuksesi.