Laulujoutsen törmäyskurssilla – Luontokuvaaja oli menettää arvokkaan lakkinsa!
Hupskeikkaa, kuinka hassusti tänään oli käydä:
Olin näet kuvaamassa västäräkkejä, mutta seurasin samalla syrjäsilmällä kahta jäänreunalla rauhallisina lepäävää laulujoutsenta, joista toinen linnuista näytti järkytyksekseni erittäin harvinaiselta lyhytkaulajoutsenelta.
Tämä lajihan on niin harvinainen, ettei sitä ole olemassa. Tämä onneton asiantila johtuu taas siitä, että laji kuoli sukupuuttoon ennen syntymäänsä. Hyvin harmillista.
No, onneksi lintu kuitenkin liikahti ja paljastui suureksi huojennuksekseni aivan tavalliseksi pitkäkaulaiseksi laulujoutseneksi. Nyt ei kenenkään tarvinnut epäillä minun mielenterveyttäni.
Minä itse tietenkin nautin suunnattomasti noiden kauniiden kansallislintujen katselemisesta, mutta tunne ei näyttänyt olevan molemminpuolinen.
Toinen linnuista siis osoitti selvästi mieltään minun liiallista uteliaisuuttani kohtaan.
Mutta ei tilanne siihen loppunut. ei alkuunkaan, sillä hetken kuluttua linnut lähtivät rivakkaan lähtölaukkaan.
Aluksi mikään ei ennakoinut, mitä voisi tapahtua, sillä linnut näyttivät selvästi menevän ohitseni.
Aivan yllättäen toinen linnuista muutti kuitenkin kurssiaan, ja lähestulkoon tiputti siivillään hatun päästäni. Läheltä meni, täytyy sanoa. Onneksi ei osunut!
Alla todisteena kuva tilanteesta. Laadulla kuvaa ei voi kehua, mutta siitä selviää kiistämättömästi kaikki tarvittava.
Tämä kuva kuten kaikki muut kuvat tässä blogissa ovat jälleen täysin rajaamattomia, joten sen minkä sinä näet, sen myös minä näin täysin samanlaisena.