Lähdin mukaan kehittämään Retkipaikkaa.
Sain muutama viikko sitten pyynnön ryhtyä bloggaamaan melko uudella suomalaisella sivustolla nimeltään Retkipaikka. Tarjous oli houkutteleva, sillä sen tekijä ja sivuston perustaja oli entinen lukio-oppilaani vuosien takaa.
Varsinainen syy lähteä mukaan kehittämään sivustoa oli kuitenkin Retkipaikan itselleen asettamat tavoitteet:
”Haluamme suojella luontoa. Kestävä suojelu pohjautuu realistiseen luontosuhteeseen. Se syntyy kokemusten kautta. Retkipaikka synnyttää ja välittää niitä.”
Yllä olevaan oli kohtuullisen helppo yhtyä. Niinpä päätös ryhtyä ”retkipaikkalaiseksi” syntyi melko kivuttomasti. Itse asiassa en voi kuvitella itseäni tietoisesti edistämässä mitään sellaisia tavoitteita, joita en itse edes jossain määrin allekirjoittaisi.
Se, että minut löytää myös Retkipaikasta, ei tarkoita, että luopuisin omasta blogistani. Sitä en voisi edes kuvitella tekeväni tässä vaiheessa. Omassa blogissani tulee ilmestymään sinne sopivia juttuja aivan samaan tahtiin kuin aiemminkin.
Retkipaikkaan taas kirjoitan artikkeleita huomattavasti harvemmin, noin kerran kuussa.
Sen suhteen, mitä tulen siellä julkaiseman, minulla ei ole toistaiseksi sen tarkempia suunnitelmia. Pyrin kuitenkin siihen, että ne poikkeaisivat aiheiltaan niistä, joita minun omassa blogissani on totuttu näkemään.
Tästä esimerkkinä eilen julkaisemani artikkeli tapaamisestani tunnetun luontofilosofi ja toisinajattelija Pentti Linkolan kanssa.
Tervetuloa tutustumaan Retkipaikkaan.