Kyyhkypuiston pettävä idylli – Benalmadena, Espanja kesällä 2011, osa 8.
Benalmádenan itseäni kiinnostavin kohde olisi ollut kaupungin yläpuolella kohoavan vuoren huipulla sijaitseva Unescon maailmanperintökohde petolintuineen.
Valitettavasti en saanut tilaisuutta vierailla paikassa.
Niinpä jouduin tyytymään kaupungin tärkeimpään viheralueeseen Parque la Paloma’an.
Kyyhkyspuiston nimeä kantavassa kauniissa varjoisassa puistossa on monenmoista nähtävää: erilaisia kaktuksia, vesiputous ja monenlaisia vapaina eläviä lintuja ja kaneja. Etenkin suuret ja upeat riikinkukot ovat todella näkemisen arvoisia.
Puistossa huomioni kiinnitti kuitenkin eräs outo näky: Kesäauringon paahteessa loikoilevat kissat – joita alueella oli melko runsaasti – eivät reagoineet mitenkään vierellään piipertäviin pikkuruisiin kananpoikasiin.
Todennäköisesti tilanne olisi ollut toinen, jos se olisi tapahtunut päivän hämärryttyä illaksi ja ilman viilettyä. Näin ainakin päättelisin itse siitä, että pienokaisia tarkasti vartioivilla emoilla oli vain 1-3 poikasta huolehdittavinaan. Minne olivat loput kadonneet?
Munia kissat eivät kuitenkaan ilmeisesti syöneet, sillä löysin vahingossa erään pensaan juurelta riikinkukonpesän, jossa oli kaiken lisäksi vielä munat. Ei varmaankaan monelle turistille tuttu näky.
P.s. Haukkapuiston ylläpidossa oli ilmeisesti jouduttu säästämään kaikissa merkityksettöminä pidetyissä menoissa. Tämän johtopäätöksen voisi vetää ainakin siitä, että sen mainoskyltti – blogin ensimmäinen kuva – oli entinen hevostenkoulutusnäyttelyn plakaatti. Myöskään laitoksella ei näyttänyt olleen varaa englanninkieltä hallitsevaan henkilöön.
Törmäsin itsekin tähän espanjalaisten kielitaidottomuuteen aivan henkilökohtaisesti omassa hotellissani, jossa sain vain rautalangasta mallin vääntämällä vastaanottovirkailijat ymmärtämään, että minulta oli kadonnut ”car key” eikä ”key card”. Siivojalle asti sanoma ei enää mennyt , mikä ilmeni siitä, että hän soitti minulle kertoen, ettei hänkään ollut nähnyt key card’iani.