Kurkia kevätillan hämäryydessä
Pari iltaa sitten olin jälleen laulujoutsenten perässä Rastunsuolla, mutta koska joutsenet olivat tuolloin aiempia iltoja ujompia eivätkä uskaltaneet lähestyä nelipyöräistä piilokojuani, vaihdoin maisemaa.
En toki kauas vaan reilun kilometrin päässä olevalle suurelle peltoaukeamalle, jossa ilokseni ruokaili rauhallisesti useita kuria. Valitettavasti vain valokuvaamisesta ei tullut juuri mitään kirkkaan auringonpaisteen ja runsaan lämpöväreilyn takia. Niinpä keskityin jälleen kerran dokumentoimaan tilanteen videolle.
Jossakin vaiheessa ennen auringon laskua suurin osa parvesta kuitenkin nousi siivilleen ja jätti paikan. Sen tarkemmin en katsonut minne, vaan jäin vielä seuraamaan muutamaa jäljelle jäänyttä kurkea. Kun hämärä lopulta sitten laskeutui, päätin poistua paikalta mutta käydä ensin kuitenkin tarkastamassa noin kilometrin päässä peltoaukean toisella laidalla jo syvään varjoon jääneen nurkkauksen.
Yllätyksekseni kaikki edellisestä paikasta poistuneet linnut olivat siellä. Näky oli aika erikoinen: Harmaaksi kalkitulla suopellolla seisoi illan hämärässä suuria harmaita lintuja kuin kuvanveistäjän sinne asettamina.
Ainoan väriläiskän tummenevaan maisemaan muodostivat vaalean kullankeltaisina hohtavat ojanpielusten ruohot. Niin, tarvitseeko minun kertoa enemmän…