Takatalvi, kangaskiuru, kiuru, suokukko, kivitasku, liro, pikkutylli ja pikkulokki – Linnut takatalven kourissa 18.05.2008
Tämä on kuvallinen kertomus yhden päivän dramaattisista tapahtumista Suonenjoen taajamassa keväällä 2008 ja siitä, kuinka muuttolinnut äkillisestä takatalvesta ja lumipeitteestä selvisivät. Kaikki sen päivän kuvat on otettu muutaman tunnin sisällä. Artikkelissa kuvatut lajit ovat: kiuru, kivitasku, liro, pikkulokki, pikkutylli, suokukko.
Kevät tuli yhdessä humauksessa vuonna 2008. Lumi suli vauhdilla, joten toukokuussa lumesta oli enää vain muistot jäljellä. Toukokuun puolessa välissä säät alkoivat kuitenkin yllättäen viilenemään, ja ensimmäisenä ennusmerkkinä tulevasta 15 päivänä lähestyvä säätyypin muutos näkyi ensimmäisen kerran heikkoina lumi ja raekuuroina.
Aivan taajaman kupeessa oleville pelloille pohjoistuulen kääntymistä odottamaan laskeutuneet suokukot eivät olleet tästä moksiskaan, vaan värikkäät koiraat aloittivat näyttävän soidinmenojen harjoittelun.
Läheiselle peltotielle kerääntyneet pikkulokit menivät vielä tätäkin pidemmälle ja innostuivat parittelemaan innokkaasti kosteassa lumisateessa.
Kolme päivää myöhemmin maisema oli muuttunut tyystin yön aikana seudun yli pyyhkäisseen lumimyräkän ansiosta. Suokukot olivat edelleen paikalla, mutta näyttivät kulkevan neuvottomina edestakaisin ympäri peltoa turhaan ravintoa etsimässä.
Ojan penkalle jähmettynyt liro ei sekään selvästi tiennyt mitä tehdä. Niinpä se seisoi minuuttikaupalla lumihangen päällä liikahtatta paikaltaan.
Peltoaukealla useina kesinä pesinyt kiuru ei sentään ollut menettänyt toivoaan, vaan etsi vilkkaasti liikkuen ravintoa lumiselta pellolta.
Kaikkien pahin tilanne oli niillä maapesijöillä, jotka olivat jo aloittaneet hautomisen. Niinpä Suonenjoen jätevedenpuhdistamolla pikkutylliemo oli hautautunut lähes kokonaan sataneen lumen alle. Tukalasta tilanteesta huolimatta päättäväinen emo jatkoi urheasti hautomistaan.
Aivan yksin ei pikkutylliparan tarvinnut kuitenkaan kurjassa säässä sinnitellä, sillä viereisellä saostusaltaalla seisoi sään kastelema kivitasku. Ilmeisesti altaan pinnalla kelluva lietteen pinnalta oli löydettävissä hyönteisravintoa. Muulta sitä oli turha etsiä maata peittävän lumipeitteen takia.
Jos ei ollut pikkutullin tilanne kadehdittava, sen paremmin ei ollut myöskään muutaman kilometrin päässä muniaan hautovan kangaskiurun laita. Kangaskiurun ahdinkoa kuitenkin helpotti se, että sen pesä oli lajille tyypillisesti pienen männyntaimen suojaama. Niinpä itse satanut lumi ei ollut kertynyt linnun päälle vaan se muodosti valkoisen katon pesän ylle.
Takatalvi kesti kaikeksi onneksi vain puoli vuorokautta. Iltapäivällä lähes kaikki lumi oli jo sulanut. Pitempikestoisena kylmyys ja etenkin lumen määrä olisi voinut aiheuttaa hankaluuksia monellekin lintulajille, etenkin jos lunta olisi satanut laajemmalle alueelle kuin nyt.
Maapesijöille sulava lumi kuitenkin muodosti nytkin uhkan, sillä veden kertyminen pesäkuoppiin olisi suurella todennäköisyydellä tehnyt munista hautomiskelvottomat.
Onneksi niin kangaskiuru kuin pikkutyllikin olivat viisaasti tehneet pesänsä hyvin evttä läpäisevään maaperään. Niinpä vettä pesiin ei kertynyt, ja molempien lintujen pesinnät onnistuivat erinomaisesti. Molemmista pesistä lähti maailmalle neljä potraa poikasta. Kangaskiurun poikue oli muuten aluehistoriallisesti merkittävä, sillä se oli vasta toinen koko Pohjois-Savossa kautta aikain syntynyt kangaskiurupoikue.
4 Comments
Judit Mäkinen
Tervehdys! Allekirjoittanut pitää unkarin kielistä palstaa Unkari-Suomi seuran kotisivulla: http://www.magyarfinntarsasag.hu. Seuraavassa kirjoituksessani mainitaan kiuru ja pyydän yst. luvan käyttää sivullanne olevan kiurun kuvan .Unkarilaisten sivu ei ole kaupallista, kirjoituksistani en saa palkkiota. Kuvan lähde tulee luonnollisesti mainituksi .
Kiittäen ja kiurua odottaen t.
Judit Mäkinen
OlliKorhonen.com » Blog Archive » Pikkutylli lumenkaatopaikalla.
[…] et ole vielä lukenut blogiani lintujen elämästä takatalven kourissa, voit tehdä sen tästä. Siinä näet mm. hyvin harvinaiset kuvat lumessa hautovasta pikkutyllistä ja kangaskiurusta lumen […]
Aimo Hartikainen
Mukava juttu takatalvesta ja onnellisesesta lopusta. Hienot kuvat täydensivät.
admin
Kiitos kannustuksesta.
Pienen, vaikka olisi fyysisiltä mittasuhteiltaan suurikin, on kaikkensa yritettävä. Yritän yleensä sovittaa kerrontatyylin kuvia tukevaksi. Siis jos aika sen sallii.
Olli