Kun paksu sumu söi laulujoutsenet – kuvia joutsenista sumun keskellä
Syksyisten sumujen metsästys on aihe, jota olen pyrkinyt kuvaamaan aina kun siihen, on vain ollut tilaisuus. Valitettavasti vuodet eivät ole veljiä keskenään, joten kaikkina syksyinä ei sumuisia aamuja tai aamupäiviä ole kuvattavaksi saakka ollut. Ei ainakaan niin, että olisin itse ehtinyt niiden perässä juoksemaan.
Tällä viikolla on sumua kuitenkin ollut lähes joka päivä, ja tänään lauantaina pääsin lopulta toden teolla sumuja metsästämään. Tosin kovin suurta sumusafaria ei siitä syntynyt, sillä jumiuduin pariksi tunniksi jo ensimmäiseen lupaavan näköiseen kohteeseen: Suurella sänkipellolla ruokaileviin laulujoutseniin, joiden joukossa oli perhe, johon kuului peräti kahdeksan harmaata kesän poikasta.
Aloittaessani kuvauksia sumua ei kuitenkaan ollut kovin paljon, joten tuolloin ottamassani kuvassa joutsenet erottuvat vielä suhteellisen terävinä. Aamun edistyessä sumu kuitenkin tihentyi hitaasti, ja joutsenet alkoivat näyttää yhä pehmeämmiltä, epätarkoilta.
Tästä ei kestänyt enää kauaa, kun sumu söi kuvista lähes kaikki yksityiskohdat jättäen jäljelle vain epämääräisiä hahmoja, jotka pystyi tunnistamaan laulujoutseniksi vain muodon ja värien perusteella.
Hyvä niin, sillä juuri sitähän olin hakemassa.
P.s. Nyt sumuisen aamun joutsentunnelmat on nähtävissä myös videolla. (Lisättty 4.10.2014)