Kova pakkanen innoitti kuvaamaan: Sinitiainen kuuraisella oksalla.
Eivät viime päivät ole suinkaan kuluneet pelkästään työn parissa tai Prokudin-Gurskiin’n kuvia ihaillessa. Lähes joka päivä olen ehtinyt myös nauttimaan mahtavien pakkaskelien loihtimista kuuraisista maisemista.
Tosin maisemia enemmän olen keskittynyt tutkimaan parin kuuraisen pensaan lintujen sielunelämää. Eikä aika hukkaan ole mennyt, sillä mieleisiäni kuvia on tullut useita.
Niistä alla esimerkkinä kuvia sinitiaisesta kahtena hyvin kylmänä päivänä.
Kamera on todella lauennut viime päivinä taas lähes ammattimaiseen tahtiin, sillä kuvia olen ottanut useita satoja. Jostakin valistuneesta määrä voi kuulostaa jopa pieneltä, mutta kannattaa muistaa, että minä otan kuvani yksittäiskuvina. Sarjakuvausta käytän vain aivan pakottavissa tapauksissa.
Enemmänkin kuvia olisi voinut tulla, mutta valitettavasti yli 20 asteen pakkanen on vaatinut veronsa: Sormet eivät ole aina toimineet riittävän nopeasti, tai ne ovat toimineet täysin virheellisesti.
Monet kuvat ovat myös jääneet ottamatta yksinkertaisesti siitä syystä, että olen joutunut lämmittelemään pakkasen kohmettamia käsiäni enkä yksinkertaisesti ole voinut käyttää kameraani.
Tästä kaikesta huolimatta hauskaa on ollut!