Kanadanmajava on ”väärä majava” ja lisäksi väärinymmärretty.
Kanadanmajava ui
Yksi surkuhupaisimmista ihmisen kohelluksista Suomen luonnossa liittyy majaviin. Kävi näet niin, että alkuperäisen suomalainen laji, euroopanmajava, metsästettiin viimeiseen yksilöön vuonna 1868.
1930-luvulla sitten valtakunnan viisaat päättivät korvata puutteen ja palauttaa lajin takaisin maahamme. Tässä tarkoituksessa maahan tuotiin majavia sekä Norjasta että Kanadasta.
Kenellekään ei kuitenkaan tuolloin tullut mieleen tarkastaa, olivatko nämä eri maanosista kotoisin olevat eläimet samaa tarvittavaa lajia. Eivät olleet!
Vasta myöhemmin selvisi, että kyseessä oli kaksi eri lajia eli euroopanmajava ja kanadanmajava.
Molempia lajeja löytyy edelleen Suomesta. Suurimmassa osassa maatamme ahkerasti puuhastelevat insinöörit ovat kanadanmajavia.
Euroopanmajavaa löytyy puolestaan lähinnä vain alkuperäiseltä istutusalueeltaan Satakunnasta.
Majavan hyödyt Suomessa vähän tunnettuja
Suomessa majaa usein pidetään vain vahingontekijänä. Totta on tietenkin, että majavan rakentamat padot usein nostavat niiden yläpuolisen vesistön pintaa ja että majava kaataa puita ja käyttää niitä sitten niin ravinnokseen kuin pesän ja padon rakennusmateriaaleiksi.
Tuhoalueet ovat pääsääntöisesti melko pienialaisia, vaikka jollekin yksittäiselle metsänomistajalle menetys voi olla tuntuvakin.
Ilkeyttänsä otus ei tietenkään tuhoja tee, sillä luonnossa lähinnä vain ihminen kykenee moiseen negatiiviseen suhtautumiseen toisia yksilöitä kohtaan.
Majavan vilpitön tavoite on, kuten kenen tahansa hyvän isä tai äidin, varmistaa kodin turvallisuus ja ravinnon saanti itselle ja jälkeläisille.
Padon avulla majava estää vedenpinnan korkeuden vaihtelut, jolloin pesän suuaukko on kaikkina aikoina turvallisesti veden alapuolella.
Majavan hyödyllisyydestä ei maassamme, päinvastoin kuin Kanadassa tai Yhdysvalloissa, ole sen sijaan ole juurikaan puhuttu. Majavan luomilla kosteikoilla voi kuitenkin olla paikallisesti merkitystä kalojen, vesilintujen ja kahlaajien parantuneina elinolosuhteina.
Merkittävämpi on kuitenkin majavien luomien altaiden puhdistava vaikutus vesistöihin, sillä ne hidastavat merkittävästi ravinteiden ja raskasmetallien kulkeutumista patojen alapuolisiin vesiin, kuten esim. tästä englanninkielisestä dokumentista selviää.
Joitakin perustietoja majavasta
Majava on jyrsijöistämme kaikkein suurin, lähes jättiläinen. Kookas naaras saattaa painaa yli 35 kg. Vesielämään sopeutuneena majavalla on räpylät takajaloissa ja se voi tarpeen vaatiessa pysytellä pinnan alla jopa 15 minuuttia.
Majavat elävät yhteisöissä, joiden koko vaihtelee suuresti. Kiitos sukurakkautensa, lättähännät ovat onnistuneet ratkaisemaan päivähoito-ongelmansa nerokkaasti.
Pesässä näet elää samanaikaisesti kolme sukupolvea, jolloin edellisenä keväänä syntyneet osallistuvat seuraavana keväänä syntyneiden kuopusten hoitoon.
Katso myös nämä:
Hylätty Nalle: Luku 5, Nalle ja hylätty harju.
Miten käy palokärjen? – Arkiston helmi, v. 2008.
Voihan vaskitsa – Arkiston helmi, v. 2004.
Palokunta pelasti laulujoutsenen jäätyneeltä järvenselältä – Arkiston Helmi, v. 2008.
Peilaileva pyrstötiainen eli kuinka lintu rakastui peilikuvaansa – Arkiston helmi, v. 2006.
Västäräkkien munat muuttivat ilman vanhempiaan.
Eettisyyden merkitys luontokuvauksessa eri maissa: Hakutulosten vertailu.
Nisäkkäiden tunnistustesti à la A. J. Melan Luurankoiset, v. 1882.
Puhelinneuvonta pelasti viirupöllön – Arkiston helmi, v. 2009.
Kaakkuri hylkäsi pesänsä – Jäljelle jäi vain saappaanjäljet.
Yksinäinen laulujoutsen talven vankina.
Kuukkelien kutsumaton luppakorvainen vieras.
