Hylätty Nalle kohtaa autiossa talossa yllättävän muiston menneisyydestä
Kolmen vuoden odotuksen jälkeen kesäkuussa löysin itselleni entuudestaan täysin tuntemattoman aution talon, jota kävin kuvaamassa Hylätyn Nallen kanssa kuitenkin vasta marraskuussa.
Tämä pieni kaksi huonetta – tupa ja makuukamari – ja vintin käsittävä pieni maatalo sijaitsee Suonenjoen melko syrjäisessä kolkassa korkealla mäellä hyvin erämaisemassa ympäristössä. Vuotavan katon ja puuttuvan ikkunan takia huonoon kuntoon ajautunut talo on ilmeisesti autioitunut noin vuonna 2010 päätellen tuvasta löytyneestä lähes täydestä Juhla Mokka-kahvipaketista.
Vaikka talo on siis hylätty, sen sisustus oli jätetty suurelta osin ennalleen. Tosin jotkin talossa mahdollisesti luvatta vierailleet olivat levitelleet monia tavaroita hujan hajan pitkin lattioita. Talon yksi mielenkiintoisimpia piirteitä on se sama 1980-luvulle tyypillinen sisustuksen värikkyys, johon olen törmännyt jo useiden aikaisempien pien autiotalojen kuvausteni yhteydessä.
Tämänkertaisen autiotalon yhdisti aikaisempiin vastaaviin myös se, että sieltä löytyi merkkejä siitä, että joku talon asukkaista oli ollut kiinnostunut kuvataiteista. Nämä olivat makuuhuoneen kaapista löytämäni vesivärein maalattu miehen kasvokuva sekä yläkerrasta löytynyt erilaisista materiaaleista koottu suuri kollaasi.
Kaikkein yllättävimmät ja itseäni suuresti koskettaneet tavarat löytyivät kuitenkin vintiltä, jota oli käytetty lähinnä tavaroiden varastointiin mutta jossa oli ollut myös kesäasuttava huone. Tuosta matalasta huoneesta löysin nimittäin kaksi esinettä – kaksi kirjaa – jotka todellakin saivat minut hyvin mietteliääksi. Etenkin toinen niistä. Kirjat olivat nimittäin englanninkieliset John Osborne’n näytelmä Look Back in Anger ’Nuori viha’ ja A Short History of English Literature, joista olin opiskeluaikoinani ”joutunut” tenttimään tuon Osborne’n kuuluisan näytelmän. Kyseinen teos on muuten varmaankin vielä tallessa jossain varastoni uumenissa.
Selvittyäni yllättävä löydön aiheuttamasta hämmennyksestä en voinut olla kysymättä hiljaa mielessäni: Onko talossa mahdollisesti joskus asunut tuleva kollegani? Siihen en varmaankaan saa koskaan vastausta.
Talon hellyttävin tavara oli puolestaan 70-luvulta peräisin oleva tyhjä Keskon Best-kahvipakkaus, jonka kuoressa nähtävien lasten ilmeiden välittämä sanoma ei jätä ketään kylmäksi.
Myös aution talon ulkopuolelta, vanhan navettarakennuksen takaa löytyi jotain, joka ei jätä ainakaan vanhojen autojen harrastajia kylmäksi. Siellä nimittäin oli hyljättynä, unohdettuna ja ruosteen raiskaamana 50- ja 60-lukujen autolegenda, hellyttävän kaunis punainen Fiat Neckar 770 Jagst-henkilöauto.