Hetki jota en unohda – Nuoren maakotkan vapauttaminen takaisin luontoon Heinolassa huhtikuussa 2018

Viime maanantaina toteutui se, mitä olin jo useamman kuukauden ajan hartaasti odottanut: Marraskuussa Suonenjoella kiinniottamani nälkiintynyt nuori maakotka voitiin palauttaa takaisin luontoon täysin toipuneena. Viiden kuukauden asiantunteva hoito Heinolan lintutarhassa oli tehnyt tehtävänsä, ja kotka oli voimistunut täyteen lentokuntoon ja valmis kohtaamaan vapauden.

Kotkan vapautus tapahtui korkean kukkulan laella vain muutaman kilometrin päässä lintutarhasta. Kunnian linnun vapautuksesta sai lintutarhan lintujenhoitaja Tania Haapalainen minun ja toisen Ollin, lintutarhan hoitaja Olli Vuoren, keskittyessä kuvaamaan tätä harvinaista hetkeä.

Etunimikaimani tarjosi toki ystävällisesti minullekin mahdollisuuden toimia linnun vapauttajanaa, mutta torjuin ajatuksen, sillä halusin varmistaa, että saisin tallennettua koko toimenpiteen videolle.  Tosin jälkeenpäin tarjouksen käyttämättä jättäminen on hiukan kaihertanut sieluani, mutta olen lohduttanut itseäni sillä, että videotallenteen avulla voin nyt palata tuohon ikimuistoiseen hetkeen aina niin halutessani.

Nuori maakotka sylissäni hetkeä ennen vapautusta. Kuvaaja Olli Vaara.

Ja kyllähän siinä muisteltavaa riittää. Oli todella upea, lähes liikuttava kokemus olla todistamassa marraskuussa nälän loppuunajaman linnun nousevan usean kuukauden tauon jälkeen siivilleen aivan kuin se ei olisi koskaan lentokyvytön ollutkaan.

On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka se tällä hetkellä onkin hyvävoimainen, sen tulevaisuus on kaikkea muuta kuin varma. Kaikki on kuitenkin nyt sen omista kynsistä kiinni: Nuoren maakotkan on opittava hankkiman itselleen riittävästi ravintoa, jottei se enää uudestaan joutuisi samaan ahdinkoon, johon se syksyllä oli päätynyt riittämättömien metsästystaitojensa takia.

Siinä, että sille oli tuolloin niin käynyt, ei kuitenkaan ole mitään ihmeellistä. Suuri osa maamme nuorista petolinnuista menehtyy ensimmäisen elintalvensa aikana. Esimerkiksi nuorista kanahaukoista muistaakseni vain noin yksi neljästä näkee seuraavan kevään.  Tässä näennäisessä julmuudessaan luonto on kuitenkin jälleen kerran tarkoituksenmukainen lajin itsensä säilymisen kannalta: Talven koettelemuksista selvinneet yksilöt ovat geeneiltään tarpeeksi vahvoja ja taitavia tuottamaan sellaisia jälkeläisiä, jotka myös ovat kykeneviä selviämään mahdollisimman hyvin suomalaisen luonnon niille asettamista haasteista.

Suonenjoen nuoren maakotkan vapautuksesta muualla:

Heinolan lintutarhan Facebook-sivu.

YLE, Hämeen alueuutiset (kohdassa 5.20).

Ajatus olla mukana jonkin Heinolan lintutarhaan hoidettavaksi viemäni linnun vapautuksessa ei muuten ollut aivan uusi: Se heräsi maaliskuussa 2014, kun näin YLE:n alueuutisissa lintutarhaan edellisenä syksynä viemäni haavoittuneen merikotkan vapautuksen. Silloin päätin, että jos vastaavantyyppinen tilaisuus vielä tulisi eteeni, tekisin kaikkeni voidakseni olla paikalla. Merikotkan kiinnioton taustalla oli tuolloin poliisilta saamani virka-apupyyntö.

Ammuttu merikotka eläinlääkäri Jussi Aallon tutkittavana, 2013.

Katso myös nämä:

Marraskuussa Suonenjoella pelastettu merikotka palautettiin luontoon. Upea nuori merikotka lähikuvassa videolla Konneveden sähkölankoihin lentänyttä laulujoutsenta ei voitu auttaa. Melko murheellinen eläinlista. Pakkanen sai punarinnan ja hippiäisen. Sumuisilta saloilta – Arkiston helmi, v. 2004. Repsahdin telkkään – Tosi kertomus kuvaajan ja kuvattavan oudosta ystävyydestä. Nälkiintynyt nuori maakotka pääsi Heinolan lintutarhan osaavaan hoitoon Kake Kaakkurin joulutarina, v. 2004. Miksi aina käy näin? – Virtasalmelaisen harmaahaikaran masentava kohtalo. Ilves näytti hampaansa Ranuan eläinpuistossa Haavoittunut merikotka pelastettiin Suonenjoella