Naavojen paluu ilahduttaa töyhtötiaisia, korpimetsän punkkareita
KommentoiMuistan päivän kuin eilisen: Toistakymmentä vuotta sitten huomasin erään syrjäisen metsäautotien reunassa kuusia, joiden oksista roikkui tutunnäköisiä pieniä partoja. ”Naavaa!”, totesin hämmästyneenä. Ei sen takia, ettenkö olisi aiemmin koskaan nähnyt tuota koskemattomille korpimetsille tyypillistä näkyä. Ei, vaan sen takia, että yht’äkkiä tajusin, etten ollut nähnyt vastaavaa määrää ja vastaavankokoisia naavakasvustoja sitten lapsuuteni Kuhmon erämaissa.
Toki olin naavat tuolloin hyvin tietoinen siihen aikaan Kuolan teollisuuden päästöjen aiheuttamien happosateiden aiheuttamasta naavakadosta, mutta asia ei ollut koskaan koskettanut minua tunteiden tasolla. Vasta nähdessäni uudelleen tuon lapsuudestani niin tutun karvaisen jäkälän ymmärsin omakohtaisesti, mitä luonnossamme oli siinä välissä tapahtunut. (more…)