Talitiainen ja sinitiainen – Ihmesembrani tämän kevään satoa.
Kommentoi
Tänään oli pitkästä aikaa riittävästi valoa ja aikaa kuvaamiseen.
Osan ajasta käytin jälleen kerran omassa pihassani seuraten sembrani oksilla vilahtelevia lintuja. (more…)
Tänään oli pitkästä aikaa riittävästi valoa ja aikaa kuvaamiseen.
Osan ajasta käytin jälleen kerran omassa pihassani seuraten sembrani oksilla vilahtelevia lintuja. (more…)
Suonenjoen Iisvedellä asuva lukijani soitti ja kertoi pihansa ihmeellisen näköisestä talitiaisesta: Linnun leuat olivat kasvaneet ylipitkiksi ja muodostivat nyt kummallisen näköiset sakset.
Kiinnostuin tietenkin asiasta, mutta sain eri lähteistä ainoastaan selville sen, että ilmiön syystä ei ole varmuutta. Mahdollisia aiheuttajia voivat olla mm. valkuaisaineiden liiallinen määrä ravinnossa, kalsiumin puute ja maksavika. (more…)
Eilen oli talven kylmin päivä – aamullakin vielä paikoin kolmekymmentä astetta pakkasta.
Sään purevuus oli silmin aistittavissa niin lintujen käytöksessä kuin ulkonäössäkin:
Turhaa energian kulutusta välttääkseen pyöreät sulkapallerot kyyhöttivät pitkiä aikoja liikahtamattomina ruokapaikkojensa lähellä. (more…)
Viime päivinä on tosiaan tullut kuvattua kohtuullisesti, koska ei ole mitään varmuutta, milloin seuraavan kerran pääsen hyödyntämään pakkasen luomia kuurankukkia lintukuvissani.
Alla olevat kuvat ovat jo muutaman päivän vanhoja. Itse asiassa ne on kuvattu samoina päivinä kuin edellisen blogini sinitiaiset.
Tällä kertaa lajeina ovat ykkåä olevan talitiaisen lisäksi keltasirkku, pikkuvarpunen sekä töyhtötiainen. (more…)
Eivät viime päivät ole suinkaan kuluneet pelkästään työn parissa tai Prokudin-Gurskiin’n kuvia ihaillessa. Lähes joka päivä olen ehtinyt myös nauttimaan mahtavien pakkaskelien loihtimista kuuraisista maisemista.
Tosin maisemia enemmän olen keskittynyt tutkimaan parin kuuraisen pensaan lintujen sielunelämää. Eikä aika hukkaan ole mennyt, sillä mieleisiäni kuvia on tullut useita.
Niistä alla esimerkkinä kuvia sinitiaisesta kahtena hyvin kylmänä päivänä. (more…)
Vaikka viime päivinä olenkin innokkaasti tutkinut valokuvauksen historiaa käymällä lävitse Prokudin-Gorskii -kokoelmaa, ei se tarkoita, ettenkö olisi ehtinyt myös kuvaamaan lähiluontoani. (more…)
Maaliskuussa 2006 kävin muutaman kerran Rautalammilla kuvaamassa paikallisia kuukkeleita.
Tällöin kuvauspaikalle ilmestyi yllättäen osittain kalju talitiainen, josta en tietenkään malttanut olla tuolloin kertomatta omalla luontopalstallani. (more…)
Varpunen.
Viime päivinä kuvaaminen on ollut todella olematonta.
Lohtua tilanteeseen on tuonut aivan uusien värien löytyminen sembran ympäristöstä. Löytyneet värit ovat nähtävissä pikkuvarpusen ja talitiaisen kuvissa. (more…)
Viikko sitten naapurini leikkasi marja-aroniapensasaitaansa ja palautti näin viime syksystä saakka täysin kateissa olleen värin – punaisen.
Tänään pääsin sitten jopa käyttämään tätä kaipaamaani väriä niin närheä kuin pikkuvarpustakin kuvatessani.
Iloinen yllätys oli myös pikkuisen nuoren oravan ilmestyminen puuhun. Tällä kertaa se jopa antoi kuvat itseään. (more…)
Uskomatonta mutta totta: Tilhi, punakylkirastas, mustarastas ja räkättirastas ruokailivat tänään samaan aikaan punaisena hehkuvassa marja-aronia-aidassa.
Kun tuohon lajirunsauteen lisätään hyvin onnistunut otos talitiaisesta ja erinomaisesti onnistunut kuva pikkuvarpusesta,niin siinäpä tämä päivä pähkinänkuoressa. Vaan saihan tuohon taas aikaa kululumaan.