Lapin satakieli, sinirinta on pesimäaikaan kotonaan niin Tunturi-Lapin koivikoissa kuin soiden ja vesien rantapajukoissa.
Edellä mainittuja tunturikoivikko ei Suonenjoelta löydy mutta järvenrantapajukkoja sitäkin enemmän.
Niinpä oli todella kiinnostavaa saada kuvata tätä kaunista punarinnan pohjoista serkkua sen omassa biotoopissa, pienen järvenlahden kosteikossa kasvavassa pajukossa. (more…)
Viime päivien kaikki liikenevä aika on kulunut pienen veden rajassa olevan lammikon lintuelämää tarkkaillessa.
Muutaman metrin pituisella ja noin 50 cm leveällä vesialtaalla käykin yllättävän paljon niin lintulajeja kuin yksilöitä. Toistaiseksi olen kuvannut paikassa seuraavat lajit: västäräkki, keltavästäräkki, sinirinta, niittykirvinen ja pajusirkku.
Aluksi tietenkin ihmettelin, mikä lintuja veti paikalle, mutta syy selvisi aika nopeasti: Ne noukkivat veden alta nokkiinsa jonkin hyönteisen toukkia.
Ja noita vaaleita siimahäntäisiä ravintoeläimiä näyttää lammikossa olevan ehtymätön varasto. Montaa sekuntia ei nimittäin tarvitse yhdenkään linnun ruokaansa etsiä, kun se jo roikkuu linnun nokassa.
Olisipahan hauska tietää, mikä tuo linnuista niin herkullinen toukka loppujen lopuksi on. (more…)
Sinirinta, luscinia svecica
Tänään oli pitkä kuvauspäivä: Vietin kuusi tuntia erakkoelämää naamioverkkojen takana.
Koska minulla on myös muuta elämää valokuvauksen lisäksi – ihan totta – minun on ajanpuutteen takia nyt tyytyminen näyttämään parin viime päivän satoa. (more…)
Kuva: Sinirinta
Kuten aiemmin vihjaisin , en kertonut koko totuutta siitä, mitä näin ja koin sinirinnan kanssa eilen.
Päivä oli nimittäin erittäin poikkeuksellinen, sillä löysin samana päiväna sinirinnan kahdesta eri paikasta.
Mikä parasta, sain todella monta erilaista ja ennen kaikkea kaunista kuvaa itselleni mieluisilla taustoilla.Toisen sinirinnan löysin illalla, joka tarkoitti sitä, että valo oli jo huomattavasti pehmeämpää ja mahdollisuudet huolellisesti keskittyen todella hienon kuvan saamiseen olivat olemassa. Ja siinä mielestäni onnistuinkin.
Tuloksena omasta mielestäni yksi kauneimmista ottamistani kuvista, jossa lintu on vain osa harmoonista kokonaisuutta. Tälläkin kertaa näkemänne kuva on täysin rajamaaton eli kuva on sommmiteltu loppuun asti jo kuvaushetkellä. Tästä kertoo se, että sinirinta seisoo hyvin lähellä ihanteellista paikkaa kuvassa eli ns.kultaista leikkausta.
Sinirinta jätevedenpuhdistamolla.
Suonenjoen jätevedenpuhdistamo, jossa lähes asuin kesinä 2006-2008 kuvaten pikkutyllien elämää, tuotti tänään todellisen yllätyksen.
Menin paikalle etsimään punarintaa, mutta mitä löysinkään! Yhden kauneimmista linnuistamme, Lapin lahjan Suomen linnustolle: sinirinnan.
Eipä tarvinnut kysellä itseltäni, kuvaanko vai en.
Ensimmäinen kuva on täysin croppaamaton eli rajaamaton. Kuva on juuri sellainen, kuin sen kamerani etsimestä näin. Halusin kuvaan välttämättä mukaan oikealla näkyvän koukun, jonka takia itse lintu on aseteltu hiukan epätavalliseen paikkaan. Itseäni harmittaa kuitenkin oikealla epäselvänä hahmona näkyvän pajunoksan kuvaa pilaava vaikutus. Mutta jos olisin sen poistanut tietokoneen avulla, kyse ei olisi enää 100% aidosta luontokuvasta, eihän.
Toista kuvaa on leikattu sen verran, että linnun kaunis rinta näkyy selvästi. (more…)