18.5.2008 Suonenjoella vallinnut takatalvi uhkasi pikkutyllien lisäksi myös kangaskiuruparin pesintää. Erona tämän sarjan edellisen kuvan hautovaan pikkutylliin oli kuitenkin se, että Suonenjoen Metlalla pesineellä kangaskiuruparilla oli jo pienet, muutaman päivän ikäiset poikaset.
Kuvassa toinen emoista on juuri tuonut poikasille ruokaa ja jäänyt sitten niitä lämmittämään vielä lähes kokonaan lumen alla olevassa pesässä.(more…)
Kiurulla sekä kangaskiurulla on tunnetusti pitkät takavarpaat. Myös takavarpaan kynsi on todella pitkä.
Harva meistä on kuitenkaan todella nähnyt millainen kiurujen takavarvas todella on. Nyt se on mahdollista, kun katsot tarkasti alla olevaa kangaskiurun kuvaa.
Kuva on rajattu toisesta peltiaidalla istuvan kangaskiurun kuvasta, ja siinä linnun takavarpaat näkyvät paremmin kuin edellisessä kuvassa. (more…)
Eilen illalla kävin pikaisesti vakiopaikoikoillani ilman suurempaa menestystä.
Kesäkotini Suonenjoen vedenpuhdistamo on menneistä vuosista huomattaavasti hiljentynyt, mutta jotain elämää siellä kuitenkin on: viisi hautovaa kalatiiraa, yksi hautova naurulokki ja yksi pikkutyllipari suunnittelee perheen perustamista.
Pikkutyllit olen toistaiseksi rauhoittanut, koska on vaikea enää löytää niistä mitään uutta kuvattavaa; olenhan käyttänyt pelkästää tämän lajin kuvaamiseen useampia kesiä. (more…)
Kaksi iltaa sitten seurasin – ties monennenko kerran – metsäjänikseni hyvin outoa käytöstä.
Se nimittäin havaittuaan kuvakonini paikalle saapumisen lopetti välittömästi ruokailunsa ja alkoi …. pitkin pituuttaan torkkumaan.
Uskomatonta mutta totta.
Noin viidentoista minuutin levon jälkeen se huolsi noin viisi minuuttia turkkiaan. Tämän jälkeen se – yllätys, yllätys – heittäytyi selälleen ja keinui selällään puolelta toiselle kuin vene aallokossa. Tuossa vaiheessa huomasin taustalla liikettä, mutta en pystynyt vielä näkemään, mikä näytti vaanivan ruohikossa pahaa aavistamatonta jänistäni. (more…)
Kun kävin eilen etsimässä toiveikkaana, mutta turhaan, kadonnutta jänisystävääni, sain onnekkaasti aivan uudenlaisen kuvan yhdestä parhaiten dokumentoimastani lintulajista, kangaskiurusta.
Tosin tänä kesänä en ole lajia etsimeeni tavoittanut aiemmin, mutta eipä siihen ole ollutkaan onneksi suurta tarvetta.
Kangaskiuru on maassamme melkoisen harvalukuinen laji, sillä pesiviä pareja arvoidaan olevan vain noin tuhatkunta. Lintu on tunnettu kauniista laulustaan, ja sitä on joskus kutsuttu jopa kaunisäänisimmäksi laulajaksemme. Tuon nimityksen sille kernaasti suokin, sillä sen pesimäreviirillään korkealla taivaalla laulamat heleät säkeet ovat kieltämättä todella viehättäviä kuunnella.
Tämä on kuvallinen kertomus yhden päivän dramaattisista tapahtumista Suonenjoen taajamassa keväällä 2008 ja siitä, kuinka muuttolinnut äkillisestä takatalvesta ja lumipeitteestä selvisivät. Kaikki sen päivän kuvat on otettu muutaman tunnin sisällä. Artikkelissa kuvatut lajit ovat: kiuru, kivitasku, liro, pikkulokki, pikkutylli, suokukko.
Kevät tuli yhdessä humauksessa vuonna 2008. Lumi suli vauhdilla, joten toukokuussa lumesta oli enää vain muistot jäljellä. Toukokuun puolessa välissä säät alkoivat kuitenkin yllättäen viilenemään, ja ensimmäisenä ennusmerkkinä tulevasta 15 päivänä lähestyvä säätyypin muutos näkyi ensimmäisen kerran heikkoina lumi ja raekuuroina.
Aivan taajaman kupeessa oleville pelloille pohjoistuulen kääntymistä odottamaan laskeutuneet suokukot eivät olleet tästä moksiskaan, vaan värikkäät koiraat aloittivat näyttävän soidinmenojen harjoittelun.
Läheiselle peltotielle kerääntyneet pikkulokit menivät vielä tätäkin pidemmälle ja innostuivat parittelemaan innokkaasti kosteassa lumisateessa. (more…)