Olen jo aiemmin julkaissut blogissani juttuja työnimellä ’Sokean kanan seikkailut”.
Nimi viittaa siihen, etten itse ole löytänyt kuvattavaa kohdetta vaan joko minut on kädestä pitäen paikalle viety tai annettu niin tarkat ohjeet, ettei sokea kanakaan olisi eksynyt matkalle kuvauspaikalle.
Näissä kaikissa tapauksissa olen jäänyt näille henkilöille suureen kiitollisuuden velkaan. (more…)
Ihmeiden aika ei vielä olekaan ohi:
Pääsin viikko sitten kuvaamaan Rautalammille päivän vierailulle tullutta harvinaista Suomen linnustoon kuulumatonta kattohaikaraa, jota tavataan maassamme vain jokakesäisenä harhailijana.
Valitettavasti vain sain tiedon asiasta erittäin myöhään, joten ehdin paikalle vasta melko myöhään illalla. Tämä merkitsi tietysti vähäistä valon määrää. Kaiken lisäksi lintu ei loppujen lopuksi viihtynyt kauan kuvattavana vaan painui yöpuulle jonnekin.
Onni oli kuitenkin myötä enemmän kuin ruhtinaallisesti ja onnistuin saamaan useita hyviä kuvia à la Olli eli siis sellaisia, joissa on muutakin katseltavaa kuin itse lintu.
Hauskin kuvista on varmaankin viereinen kuva, jossa kattohaikara roikottaa nokassaan saalistamaansa isoa ja lihavaa kastematoa. Tätä kuvaa on rajattu voimakkaasti, jotta suuren linnun kookkaassa nokassa oleva matokin erottuisi.
Seuraavat kuvat ovat puolestaan täysin rajaamattomia. Niistä voi hyvin päätellä kuinka lähellä tätä suurta jo komeaa lintua parhaimmillani olin. (more…)