Videon harvinainen valkopäätiainen (Cyanistes cyanus) vieraili viime vuoden marraskuun lopulla muutaman päivän ajan Tervon Talluskylässä Pohjois-Savossa. Tämä kotoisen sinitiaisemme kalvakan kaunis serkku muistuttaa melkoisesti sinitiaista, mutta se on silti helposti erotettavissa sukulaisestaan.
Valkopäätiainen ja sinitiainen.
Valkopäätiaisen pää, posket ja koko alapuoli ovat lähes puhtaan valkoiset. Samoin sen siivessä on selvästi havaittava valkea siipijuova, ja sen levitetty pyrstö on laidoiltaan leveälti valkoinen. Päältä valkopäätiainen on pääosin tyylikkään sininen tai harmaansininen. Lue lisää…
Tämänvuotinen joulukorttini on kuvattu noin kuukausi sitten (26.11.) Tervon Talluskylässä, jossa Suomessa hyvin harvinainen valkopäätiainen vieraili muutaman päivän ajan.
Kerron linnusta lisää myöhemmin, jolloin julkaisen myös siitä kuvaamaani videon.
Parisen viikkoa sitten sain päähäni kokeilla vanhojen mustavalkeiden negatiivien kuvaamista kameralla ja näiden kuvien muuttamista sitten Lightroomissa positiiveiksi eli mustavalkeiksi valokuviksi. Sopiviksi kohteiksi löysin arkistostani muutamia kuvia amerikkalaisesta televisiotähdestä William Conradista, joka näytteli 1970-luvulla Suomessakin suuren suosion saaneen amerikkalaisen televisiosarjan Cannon päähenkilöä yksityisetsivä Frank Cannonia.
Alunperin olin varma, että olin kuvannut hänet silloisessa kotikaupungissani Kajaanissa, mutta
kuvia tietokoneella tutkiessani niistä paljastui yksityiskohta, joka paljasti muistini pettäneen minut täydellisesti: Joissakin kesäisellä urheilukentällä kuvatuissa kuvissa näkyi nimittäin järjestävän urheiluseuran valkolippalakkisia toimihenkilöitä, joiden lakeista erotin tekstin “Pullistutus”.
Kuvauspaikkakunta ei siis ollutkaan Kajaani vaan Saarijärvi. Tässä vaiheessa muistini palasi siltä osin, että muistin eräänä juhannuksena käyneeni siellä tapaamassa tulevaa vaimoani. Kamera minulla oli mukanani ilmeisesti sen takia, että olin tuolloin kesätöissä kajaanilaisessa valokuvaliike Kuva-Hynnisessä, jossa myytäviä kameroita sain silloin tällöin lainata pystyäkseni myymään niitä sitten paremmin asiakkaille. ” Frank Cannon” puolestaan oli Saarijärven juhannuskisoissa Apu-lehden juhannukseksi järjestämällä pikavierailulla maahamme. Lue lisää…
Ainut omakohtainen havainto luontoon jätetyn muovin aiheuttamasta näyttävästä vahingosta on vuosi sitten Suonenjoella dokumentoimani ”muovin kaatama” suuri rantakoivu. Navakka tuuli oli tuolloin onnistunut kaatamaan juurineen koivun, joka kasvoi rannalle jätetyn muovijätteen päällä eikä siksi ollut onnistunut koskaan saamaan juurillaan voimakkailta tuulilta suojaavaa otetta allaan olevasta maaperästä. Lue lisää…
Kalastussiimassa itsensä loukannut naaras mustalintu.
Parisen viikkoa sitten suonenjokelainen ammattikalastaja Janne Kolehmainen havaitsi Iisveden selällä vedessä voimakkaasti räpiköivän erikoisen näköisen linnun, joka ei epätoivoisista yrityksistään huolimatta näyttänyt pääsevän minnekään. Niinpä Janne meni veneellään mielestään mahdollisesti loukkaantuneen linnun luo ja nosti sen veneeseen. Tällöin ilmeni, että lintu, joka myöhemmin paljastui naaraspuoliseksi mustalinnuksi, oli sotkeutunut pahasti välinpitämättömän vapaa-ajankalastajan veteen heittämään siimaan sekä toisesta jalastaan että toisesta siivestään.
Perhokalastajan veteen nakkaamaa siimaa.
Siiman takertuneesta linnusta oli selvästi nähtävissä, ettei se ollut se ollut voinut ruokailla pidempään aikaan. Lisäksi siima oli aiheuttanut verisiä hankaumia sen jalkaan. Linnun höyhenpuku oli myös pitkän hoitamattomuuden takia huonokuntoinen.
Poistettuaan siiman Janne päätti ottaa linnun hoitoonsa. Mustalinnun hoitoon kuului haavautuneen jalan puhdistaminen sekä sotkeutuneen höyhenpuvun oikominen. Janne tarjosi mustalinnulle myös mahdollisuuden omatoimiseen kylpemiseen suuressa vesisoikossa, mihin tilaisuuteen lintu olikin innokkaasti tarttunut. Lue lisää…
Viime kesänä toteutin pitkäaikaisen haaveeni käydä tutustumassa siihen, mitä nuoruuteni kotikaupunki Kajaanin suositusta tanssipaikasta oli jäljellä. Tai paremminkin sieltä mahdollisesti löytyvään graffititaiteeseen, josta olin jokunen vuosi sitten saanut vihiä. Muita siteitä minulla ei paikkaan ollutkaan, sillä en ollut siellä koskaan käynyt sen vielä ollessa toiminnassa. Oli ilmeisesti ollut tuolloin muita kiireitä.
Refida, Graffiti Karanka Kajaani
Kiire oli tälläkin kertaa, joten en voinut uhrata paikkaan ja siellä oleviin teoksiin aikaa kuin puolisen tuntia, mutta se oli kyllä aivan riittävästi tekemään minuun lähtemättömän vaikutuksen. Olin nimittäin todella yllättynyt siitä määrästä erilaisia graffititeoksia (sekä graffititekstejä että muraaleja eli seinämaalauksia), joita siellä oli nähtävillä siitä huolimatta siitä, että jotkut töhrijät olivat yrittäneet tehdä parhaansa niiden pilaamiseksi (kuva alla). Lue lisää…
Oheisella videolla on kuvattuna aikuisen laulujoutsenen viimeinen dramaattinen elinviikko huhtikuussa 2019. Tapahtumapaikka on Suonenjoen Lintharjulla sijaitseva Onkilampi, joka oli aiemmin ollut vuosikymmenien ajan ampumaratakäytössä. Videon laulujoutsen on jo kolmas Eviran tutkimusten vahvistama lammen lyijyhaulien aiheuttama laulujoutsenen lyijymyrkytystapaus. Aikaisemmat vahvistetut lyijymyrkytykset ovat vuosilta 2015 ja 2016.
Kun keväällä aloitin juuri lammelle saapuneen parin elämän dokumentoinnin videolle, minulla ei ollut tietenkään mitään varmaa tietoa, mitä juuri näille kahdelle joutsenelle voisi tapahtua. Kun ensimmäiset mahdollisen lyijymyrkytyksen oireet – jotka pystyin tunnistamaan vuoden 2016 tapauksen perusteella – sitten hyvin nopeasti ilmestyivät, halusin tehdä kaikkeni, että saisin tapauksen dokumentoitua niin hyvin, ettei lammen lyijyn vaikutuksista joutseniin jäisi mitään epäselvyyttä. Näin lammen kunnostustarve ehkä lopulta myönnettäisiin.
Näin surullista tapahtumien kulkua en tietenkään olisi koskaan halunnut joutua kuvaamaan, mutta toisaalta olin jo aikaisempien vastaavien tapausten jälkeen päättänyt, että seuraisin kaikkia lammelle saapuvia joutsenia niiden paikalle tulosta lähtien, voidakseni mahdollisesti kuvin todistaa lammen nykyisen tilanteen.
Lyijymyrkytykseen sairastuneen joutsenen kannalta oli myös hyvin surullista se, etten voinut – kuten videolla nähtävistä päivämääristä voi päätellä – lainkaan käydä lammella kolmena sen kuolemaa edeltävänä päivänä. Jos olisin voinut niin tehdä, olisin varmaankin silloin voinut saada lopullisen varmuuden sen sairastumisesta. Lue lisää…
Muutama viikko sitten minulla oli tilaisuus käydä Krkan kansallispuistossa Kroatiassa, jonka luonnonkauneutta ja vesiputousten määrää minulle oli ylistetty. Eikä turhaan, se minun täytyy avoimesti myöntää. Noin tunnin kävelylenkin Skradinski buk – putousten luona tarjosi ihailtavakseni todella monenlaisia kauniita ja erikokoisia putouksia.
Lisäksi joen molemmilla rannoilla kulkeva hyvin viitoitettu ympyräreitti oli suurimmaksi osaksi helppokulkuista. Ainut minut negatiivisesti yllättänyt asia oli turistien määrä, joka oli todella suuri verrattuna suomalaisten kansallispuistojen vierailijamääriin.
Mitään liikkumista haittaavia ruuhkia ei onneksi kuitenkaan päässyt muodostumaan muualle kuin joen yli kulkevalle jalankulkusillalle, joka oli todella tupaten täynnä turisteja. Retkellä mukana olleen paikallisoppaan mukaan tuolloin oli kuitenkin varsinainen turistisesonki jo ohitse. Hänen mukaansa kesän vilkkaimpina aikoina paikka on lähes sietämättömän ruuhkainen.
Krkan kansallispuisto on myös tunnettu kasvistonsa ja eläimistönsä runsaudesta. Ainoiksi omakohtaisiksi mielenkiintoisiksi lajeiksi jäivät kaksi yksinäistä perhosta: tänä kesänä Suomessakin runsaana liihotellut kaukomuuttaja ohdakeperhonen sekä oman ritariperhosemme kaukainen sukulainen purjeperhonen.
Keskiviikkona 31.7. aivan Rautalammin kirkonkylän kupeella olevassa pienessä Rautalampi-järvessä havaittiin paljon kuolleita kaloja. Seuraavina päivinä tilanne paheni ja monin paikoin järven rannoille kertyi suuria kuolleiden kalojen muodostamia lauttoja. Tilanne alkoi rauhoittua vasta seuraavan viikon alussa.
Rautalampi kalakuolema 2019
Itse kävin paikalla kahtena peräkkäisenä iltana, mutta ensimmäisellä käyntikerralla en vielä ymmärtänyt onnettomuuden todellisia mittasuhteita. Ne paljastuivat minulle hyvin dramaattisesti vasta kuvatessani maanantai-iltana paikallisen leijonaklubi Rautalampi/Malvin rantojenpuhdistustalkoita. Tuolloin näkemäni kuolleiden kalojen todella suuret ja tiheät matot tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. En olisi voinut villeimmissäkään kuvitelmissani voinut ennakoida koskaan näkeväni Suomessa sellaista tuhoa. Lue lisää…
Toukokuun 12. päivä sain tiedon Rautalammilla jo useina päivinä nähdystä erikoisen näköisestä kurjesta, jota siinä vaiheessa kuulemma pidettiin pohjoisamerikkalaisena hietakurkena etenkin sen takia, että sen päästä ja kokonaan vaaleasta kaulasta puuttui lähes kokonaan omalle kurjellemme tyypillinen musta väritys. Lisäksi sen pään koko etuosa otsasta ylös päälaelle oli punainen, eikä siinä ollut lainkaan höyheniä (vrt. wikipedia: hietakurkisandhill crane).
Koska tällä linnulla ei kuitenkaan ollut hietakurjelle lajityypillistä mustaa nokkaa , vaan sen nokka oli kotoisen kurkemme lailla keltainen, on kuitenkin ilmeistä, ettei kyseessä ole ainakaan puhdasverinen hietakurki. Lue lisää…
