Kuluneen kesän hauskimmista kokemuksista oli käydä kuvaamassa vesantolaisen Juha Pirpun pihassa pesiviä käenpiikoja. Linnussa itsessään ei ollut mitään ihmeellistä, mutta lintujen itselleen valitsemassa kodissa sen sijaan kyllä oli.

Enkä liioittele yhtään, kun kerron, että koko sen lyhyen ajan, jonka Juhan pihassa vietin, minulla oli vaikeuksia pysyä vakavana. Samalla jouduin kysymään itseltäni, mitä mahtaisivat linnut itse ajatella, jos ne tietäisivät, mikä sydämet sulattava sana oli linnunpöntön etuseinään puisin kirjaimin kirjoitettu.

Tai jospa ne tiesivätkin, ja olivat valinneet juuri tämän linnunpöntön uudeksi kodikseen. Ken tietää? Todella romanttinen ajatus.

Kiitos Juhalle, että sain käydä dokumentoimassa tapahtuman.

Kuluneen kesän mieleenpainuvin projekti oli varmaankin muutama päivä sitten onnellisen lopun saanut karanneen koristekyyhkyn tapaus: Heinäkuun lopulla Annikki ja Rauno Koposen pihaan Karttulassa ilmestyi kaunis vaalea pulua muistuttava rengastettu lintu. Koska lintu ei selvästikään halunnut poistua pihasta, Annikki ja Rauno ryhtyivät sekä ruokkimaan lintua että ottivat yhteyttä minuun.

Minun tehtäväkseni jäi selvittää linnun alkuperä ja se, miten lintu voitaisiin ottaa kiinni sen palauttamiseksi mahdolliselle omistajalleen. Lue lisää…

Minulla on se harvinainen etuoikeus, että olen saanut vuosien mittaan käydä todella monissa lukijoiden pihoissa kuvaamassa ja seuraamassa asioita, jotka kiinnostavat myös muita lukijoita..

Jokin aika sitten vierailin pikaisesti suonenjokelaisen Antti Lukkarisen kotitilalla, jonne oli ilmestynyt erikoisen rohkea, ihmisiä pelkäämätön melko kookas lintu. Nopeasti selvisi, että kyseessä oli kasvattivanhempansa jo jättänyt nuori käki.

Nuoren käen saaminen omaan pihaan heinä-elokuussa ei kuitenkaan ole erityisen harvinainen ilmiö, sillä esim. lähes vuosittain joku sisäsavolainen lukijani on kertonut omasta pihakäestään. Olipa itsellänikin yhden kerran sellainen.

Tällä kertaa oli siis Antin vuoro. Kiitos hänelle, että sain käydä ikuistamassa hänen siivekkään vieraansa.

Hellä hetki silkkiuikkuemon ja poikasen välillä

Tämän tunteikkaan kuvan tilanteelle minulla ei ole mitään selitystä. Joka tapauksessa emo ei ainakaan esim. tarjonnut poikaselle mitään ruokaa. Ainakin kerran vastaavassa tilanteessa emo kuitenkin ojensi selässään matkustavalle poikaselleen hetkeä aikaisemmin rinnastaan nyppimänsä höyhenen.

Toisaalta, tarvitseeko kaikelle näkemälleen aina olla järjellinen ja looginen selitys?

Voikukka

Viime kesänä en kuvannut juuri mitään muuta kuin projektilajejani silkkiuikkua ja kaakkuria. Aika ja energia eivät olisi riittäneet muuhun. Erään vierailemani autiotalon pihassa suorastaan törmäsin poikkeuksellisen suureen ja komeaan voikukan kukinnosta syntyneeseen valkeaan haituvapalloon.

Valaistus ja tuuliolosuhteet olisivat olleet hyvin edulliset tarkan kasvikuvan ottamiselle, mutta asiassa oli pieni MUTTA: Minulla ei ollut mukanani  tällaiseen lähikuvaukseen hyvin sopivaa makro-objektiivia. Itse asiassa en sellaista edes omista. Lue lisää…

Kaakkurin poikanen peilityynellä vedenpinnalla

Kuluneen kaakkurikesäni yksi tunnelmallisimmista kuvista lienee myöhään sumuisena iltana ottamani kuva nuoresta kaakkurista. Kuvassa kaakkurinpoikanen oikoo levollisena toista jalkaansa täysin peilityynellä vedenpinnalla. Lue lisää…

Silkkiuikku tuo kasvin lehden sisaruksilleen.

Alkukesän silkkiuikkujen elämän seuraaminen opetti minulle monia asioita tuosta kauniista linnusta. Siinä sinänsä ei ollut mitään ihmeellistä, sillä enhän ollut lajia aiemmin juuri kuvannut.

Yksi hauskimmista tilanteista oli se, kun kolmesta poikasesta vanhin toi emon selässä vielä ratsastaville pienemmille sisaruksilleen vesikasvin lehden. Niin kaunis ajatus se olikin, lehti ei kelvannut sen nirppanokille sisaruksille, kuten alemmasta kuvasta hyvin näkyy.

Silkkiuikku vesikasvin lehti selässään

Näin saman poikasen tuovan sisaruksilleen myös toisen kerran kasvisruokaa. Tosin eri kasvin osia kuin kuvassa. Myös tuolla kerralla vegaaniravinnon vastaanotto oli tyly.

Kaakkurinpoikanen lähtee lentoon

Kuvauskesä on osaltani käytännössä ohitse, ja on aika ryhtyä muistelemaan, mitä tulikaan kuvattua.

Kesän tärkein kuvausprojektini kaakkurit päättyi jo viime viikolla, jolloin kävin heittämässä hyvästit perheelle, sillä tiesin, ettei minulla ollut seuraavina päivinä enää mahdollista seurata lammen hylkäämiseen valmistautuvaa perhettä, vaikka kovasti niin halusinkin.

Loppuviikolla sain sitten agentiltani vahvistuksen, että kaakkurilampi oli todella hiljentynyt ja molemmat poikaset olivat onnistuneet jättämään lammen omin siivin.

Oheinen kuva lentoon lähtöä harjoittelevasta poikasesta on otettu vajaa viikko ennen, kuin se jätti syntymälampensa. Kuvassa pärskyvän veden perustella on helppo päätellä se vauhti ja voima, joka poikasen on pystyttävä kehittämään hyvin lyhyessä ajassa, voidakseen irrota lammen pinnasta. Lue lisää…

Eilen oli moneen otteeseen testattu kärsivällisyyteni koetuksella, mutta loppujen lopuksi palkinto ylitti kaikki odotukset: Aluksi kuvausilta näytti kuitenkin kaikkea muuta kuin lupaavalta, sillä aurinkoinen päivä oli vaihtunut – yllätys yllätys – sateiseksi ja pimeäksi illaksi. Koska sade oli estänyt edellisen illan kuvaukset, kömmin ikuisena optimistina eilen kuitenkin kaakkurilampeni lammen rannalle uskoen sään kohta muuttuvan.

No, kyllähän se lopulta muuttui, mutta sitä ennen olin ehtinyt jo kahdesti pakenemaan sadetta ja viemään itseni ja samalla kaikki kuvausvarusteeni autoni suojaan. Kolmannella kerralla sade ilmeisesti kyllästyi kurittamaan minua, ja aurinkokin hymyili välillä pilvien seasta.

Paras oli kuitenkin vielä tulossa: Hiljalleen maisema, ensin lampea ympäröivä suo, sitten itse lampi, alkoi peittyä ohueen pehmeään usvaan sen hiipiessä esiin koloistaan. Uskomaton näky ja uskomattoman rauhallinen tunnelma! Siitä voit Sinäkin nauttia hetken videolla yhdessä kahden kauniin kaakkurinpoikasen kanssa. Lue lisää…

Pari viikkoa sitten, tarkemmin sanottuna 14.7.2015, saatiin lopulta vahvistus sille, että Suonenjoella pesii pähkinähakkeja. Asiasta on ollut vahva epäilys aiemminkin, sillä sain jo vuosia sitten ensimmäisen lukijailmoituksen mahdollisesta pähkinähakkiperheestä.

Tuolloin asiaa ei kuitenkaan saatu varmennettua. Myös vuonna 2012 oli nähty pähkinähakin ruokkivan poikastaan. Myöskään tuota lukijahavaintoa ei koskaan varmennettu. Lue lisää…