Muutama päivä sitten asuinalueelleni iski tiheä raekuuro, joka muutamissa minuuteissa peitti maan useamman sentin paksuiseen valkeaan raekerrokseen. Oheisella videolla nähdään tärkeimmät hetket tästä raekuurosta. Aluksi normaalilla nopeudella, sitten nopeutettuna, sillä tuskinpa kukaan jaksaisi katsoa loppuun saakka, jos sen kesto olisi useita minuutteja. Toisaalta nopeutus myös havainnollistaa paremmin lumikerroksen nopean paksunemisen.  Nopeutuksen määrä (20- ja 40-kertainen)  on merkitty videon vasempaan yläkulmaan.

Video on tehty kahdesta tallenteesta. Ensimmäinen tallenne on kuvattu auringon vielä paistaessa pari minuuttia ennen varsinaisen myräkän alkua, toinen taas heti sen alettua. Toisen tallenteen oikea pituus on vain 4min 50s.

Melko pienelle alueelle keskittynyt raekuuro kesti kaiken kaikkiaan vain noin 10 minuuttia, Tuona aikana myös valon määrä putosi radikaalisti, niin että kuuron lopussa oli yhtä hämärää kuin illalla. Videolla tuota valoisuuden muutos ei kuitenkaan näy niin voimakkaana, sillä editointivaiheessa jouduin laadun kustannuksella ”korjaamaan”  videon lopun valotusta saadakseni raekerroksen paksuuden paremmin näkymään.

Myös videon ääni, jolla kuulee hyvin jäisten rakeiden iskeytymisen peltikattoa vasten, on autenttinen, kuvaustilanteessa erillisellä äänitallentimella ulkona pihallani tallentamani.

Vuonna 2008 suurta tuhoa aiheuttaneita hyvin suuria rakeita. Nämä euron kolikkoa suuremmat keräsin omalta pihaltani.

Lue lisää…

Pidemmittä puheitta, nyt nähtävä pääsiäispupuvideo on tämän vuoden “virallinen” pääsiäisvideoni. Videolla yksi pihassani käyneistä rusakoista kohtaa siellä sitä jo malttamattomana odottavan valkean leikkijäniksen. HYVÄÄ JA HAUSKAA PÄÄSIÄISTÄ 2020!

Keskellä Atlantia sijaitseva mutta Portugalille kuuluva Azorien saariryhmä on oikea paratiisi linnuista ja luonnosta kiinnostuneelle. Mikä parasta, Azorien hyvin leuto ilmasto on kuin tehty luontomatkailuun. Siellä lämpötilat eivät nimittäin koskaan nouse tukalan kuumiksi, mutta myöskään vilua ei siellä tarvitse kärsiä. Tästä kiitos Golf-virran läheisyyden, jonka seurauksena vuoden aikana keskilämpötila vaihtelee 13 ja 22 asteen välillä.

Azorien vihreitä rinteitä.

Itse kävin huhtikuussa 2018 São Miguelin saarella, joka on saariryhmän saarista suurin, vaikkei sekään voi koollaan kehuskella. Pituutta saarella vain noin 63 km, ja leveyttä 8-15 km. Saaren itseäni suuresti viehättänyt ominaisuus oli kauniin vihreä luonto. Siinä on paljon yhtäläisyyttä Madeiran luonnon kanssa, mutta sieltä puuttuvat lähes kokonaan vaikeakulkuiset jyrkät vuorenrinteet. Siellä ei myöskään ole ärsyttävän suuria turistimassoja, sillä – näin minulle ainakin paikallinen opas kertoi – Portugalin valtion on rajoittanut saarella käyvien ulkomaisten turistien määrää. Lue lisää…

Olen kuvannut Suonenjoella virtaavaa pientä Kourujokea eri syistä eri vuodenaikoina jo vuosien ajan. Ensimmäisen kerran kiinnostukseni paikkaan heräsi syksyllä 2013, jolloin löysin joessa olevan pienen, yllä olevan videonkin tapahtumapaikkana olevan kallioputouksen, ja innostuin kokeilemaan sen sopivuutta virtaavan veden liikkeen kuvaamiseen pitkien valotusaikojen avulla. Kuviin epätodellista tunnelmaa tuomaan käytin tuolloin vanhaa, elämää paljon nähnyttä nukkea.

Nukke kuohuvassa koskessa.

Lue lisää…

Oheinen video kertoo kaiken tarvittavan pari viikkoa sitten pihassani näkemästäni eläimestä, joten en avaa sanallista arkkuani sen enempää asian suhteen. Huom! Niin video kuin siinä kuultavat äänetkin ovat pihassani taltioituja.

P.s. Suurpetoja pihassani, osa 1 sisältää puolestaan täysin vakavamielisen videon, jossa seuraan naapurini pihassa vierailleen ilveksen jälkiä ja yllätyn siitä, mitä jäljet lopulta paljastavat.

Reilu kuukausi sitten sain naapuriltani ilmoituksen hänen pihassaan yöllä käyneestä ilveksestä. Itse eläintä hän ei ollut kuitenkaan nähnyt, ainoastaan sen lumeen jättämät jäljet. Mikä mielenkiintoisinta minun kannaltani, hän kertoi lumijälkien perusteella eläimen suunnistaneen suoraan kohti minun pihaani.

No, pakkohan asia oli käydä omakohtaisesti tarkistamassa, jolloin selvisi, että ei asia pitänyt ihan “sentilleen” paikkaansa. Ilves oli oli nimittäin kääntynyt aivan tonttini rajalla ja jatkanut matkaansa kohti vieressä olevaa pientä rauhoitettua suota. (alla olevan kuvan kuvauspaikka kartalla)

Ilveksen jälki lumessa takapihani rajalla.

Lue lisää…

Tällä reilu viikko sitten kuvaamallani videolla nähdään kaksi neljästä kuvaushetkellä seurassani olleesta kuukkelista. Olen seurannut tämän syrjäisen metsäalueen kuukkeleiden elämää vuodesta 2011 lähtien, ja onnistunut saavuttamaan niiden luottamuksen siinä määrin, että usein kestää vain joitakin minuuttia siihen, kun ne tulevat katsomaan, mitä hyvää olen niille sillä kertaa tuonut.

Ehkäpä ne viisaina varislintuina ovat ymmärtäneet sen, etten jätä niille mitään syötävää poistuttuani paikalta. Tämän teen niiden oman turvallisuuden takia.

Ohjeen toimia näin antoi aikoinaan minulle tunnetuin kuukkelien kuvaajamme ja niiden suojelija Hannu Siitonen, jolta kyselin neuvoja kuukkelien kuvaukseen. Tällöin hän muun muassa varoitteli minua olemaan perustamatta pysyvää ruokintapistettä, sillä sellainen usein koituu kuukkelien tuhoksi. Niiden viholliset, etenkin kana- ja varpushaukat, saattavat nimittäin hänen mukaansa oppia yllättävän nopeasti käyttämään ruokintapistettä omaksi hyödykseen. Lue lisää…

Artikkelin video ja kuvat harvinaisesta luonnonnäytelmästä julkaisen sen kunniaksi, että blogini lukukertojen määrä ylitti vastikään miljoonan. Luku kuulostaa komealta, mutta valitettavasti en osaa sanoa, onko se edes millään tavalla merkittävä saavutus.

Sen sijaan nyt nähtävisssä kuvissa (koko tilanne alla olevissa kuvissa) ja videolla nähtävä töyhtöhyyppien ja kurjen välinen välikohtaus keväisellä peltoaukealla viime vuonna on erikoinen ja harvinainenkin. Etenkin siksi ettei Suomessa ollut tiettävästi aiemmin nähty vastaavan näköistä kurkea. Se, mikä oli kurjen poikkeavan ulkonäön taustalla, on edelleen epäselvää, vaikka asiaa ovat pohtineet useat niin suomalaiset kuin ulkomaisetkin lintuharrastajat ja lintuasiantuntijat nähtyään jo viime kesänä julkaisemani videon kurjesta, jossa töyhtöhyyppien hyökkäykset eivät kuitenkaan olleet vielä  nähtävissä. (Linkki juttuun ja videoon)

Myös se, mikä oli kuvissa ja videolla nähtävän töyhtöhyyppien hyökkäysten syy, jäi epäselväksi. Välikohtauksen aloittivat joka tapauksessa töyhtöhyypät. Ehkä ne kokivat kurjen kilpailevan niiden kanssa ruuasta tai puolustivat itselleen varaamaansa pesimäreviiriä. Joka tapauksessa tilanne päättyi lopulta töyhtöhyyppien selkävoittoon itseään suunnattomasti suuremmasta vastustajasta, sillä aikansa töyhtöhyyppien lentohyökkäyksiä väisteltyään outo kurki lopulta  luovutti ja pakeni  – kuten kuvistakin selviää – siivet viuhtoen paikalta.

Hyökkäykset kestivät useamman minuutin.

Töyhtöhyyppä levittää siipensä ja uhittelee kurjelle.

Lue lisää…

Nyt tammikuun alussa Suonenjoen keskustassa toista viikkoa viihtynyt pikku-uikku (tachybaptus ruficollis) herätti melkoista mielenkiintoa niin paikkakunnan asukkaissa kuin alueen lintuharrastajissakin. Etenkin tuo pienikokoinen ja vaatimattoman näköinen ”puikku”  kiinnosti joen rannalla kävelylenkillä olleita ulkoilijoita, joista todella useat pysähtyivät joen ylittävälle kävelysillalle ja jäivät ihmettelemään itselleen täysin tuntemattoman pienen vesilinnun innokasta sukeltelua.

Talvipukuinen pikku-uikku Suonenjoessa

Tuo hyvin pieni, vain n. 25–29 pitkä vesilintu on kuitenkin muualla Euroopassa aika yleinen mutta Suomessa niin harvalukuinen, että se on luokiteltu meillä äärimmäisen uhanalaiseksi. Sen pesimäkannaksi, jonka suuruudesta ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta lajin piilottelevuuden takia, on esitetty 1-20 paria. Lue lisää…

Tällä jo perinteeksi muodostuneella videokoosteella menneestä luontovuodestani on yhteensä 50 videolle kuvaamaani lintulajia, jotka nähdään pääosin siinä järjestyksessä, kuin ne ensimmäisen kerran vuoden aikana kuvasin. Näin toivon myös suomalaisen luonnon vuotuisen kiertokulun eri vuodenaikoineen tulevan mahdollisimman hyvin esille erilaisine sääilmiöineen.

Niinpä tälläkin videolla on hyvin nähtävissä vuoden 2109 kevään kaksi takatalvea ja niiden linnuille  – etenkin pienille  – asettama haaste ravinnon löytämiseksi paksun lumipeitteen alta. Kaikki niistä eivät äkillisestä talven paluusta selvinnetkään. Etenkin jälkimmäinen takatalvi oli kohtalokas todella suurelle määrälle linnuille ainakin Pohjois-Savossa.

Myös videoiden äänet ovat yhtä lukuun ottamatta samalta vuodelta. Lähes kaikki autenttisia, kuvaustilanteissa taltioituja. Kuten aiemmin kustakin lajista videolla on vain yksi otos, jolla kyseistä lajia voivat edustaa niin eri-ikäiset kuin myös kumpaa tahansa sukupuolta edustavat yksilöt tekemässä erilaisia – toivottavasti usein – mielenkiintoisia asioita. Lisäksi lajia videokoosteella voi edustaa niin yksittäinen lintu kuin useamman linnun ryhmä tai parvi.

Vaikka kuvattuja lajeja on huomattavasti kahta aiempaa vuotta vähemmän, niistä kuitenkin löytyy kolme aikaisemmin videolle kuvaamatonta lajia: suosirri, laulurastas ja ”videon helmi” valkopäätiainen, joka on maassamme harvinainen itäinen vieras. Lue lisää…