Ääniä ja tunnelmakuvia hiljaiselta kaakkurilammelta
“Ei hyvyys saavu huutaen, se kulkee hiljaa kuiskaten.” (Eino Leino)
Jos elämäsi vapaahetket täyttää musiikki tai et osaa elää ilman kaupungin jatkuvaa taustamelua, ja ennen kaikkea jos hiljaisuus saa sinut vaivautumaan, minun kaakkurilampeni ei ole sinua varten.
Toisaalta jos rakastat hiljaisuutta ja sen antamaa mahdollisuutta vajota syvälle omaan sisimpääsi sekä nauttia siitä rauhallisesta tunnelmasta, jonka voit kokea vain keskellä suomalaista luontoa, kaukana sivistyneestä maailmasta, silloin kaakkurilampeni on juuri sinulle.
Rehellisyyden nimissä minun kuitenkin tunnustettava, ettei tämä kaunis pieni, jolla olen kuvannut nyt lähes viikon, ole kovinkaan kaukana ihmisasutuksesta. Hämmentävän hiljainen se kuitenkin usein on ollut. Etenkin eilen illalla, jolloin tuuli oli täysin tyyntynyt eivätkä läheisen mäntykankaan linnutkaan innostuneet illan hämärtyessä suuremmin ääntelemään. Lähes ainoa hiljaisuuden rikkoja olivat silloin tällöin pitkään kukkunut käki ja lampea ympäröivän suon laidalta vaimeina kantautuneet valkoviklojen äänet. Useimpina aiempina iltoina usein äännellyt sinisorsapari sen sijaan oli täysin hiljaa.
Sen, mitä sanoillani tarkoitan, saat helposti selville käynnistämällä ensin oheisen soittimen ja sen jälkeen klikkaamalla jonkin kuvista suuremmaksi.