Tätäkin oli joskus kokeiltava: blogiartikkeli ilman varsinaista tekstiä. Videolla kuulet, kuinka keskustelen videon kuvaushetkellä satunnaisen ohikulkijan kanssa (julkaisulupa pyydetty) Suonenjoen pyörivästä jäälautasta. Videolla selviää mm. mitä eräs toinen ohikulkija oli aiemmin kertonut minulle veden syvyydestä paikalla ja mitä tapahtui, kun hän eräänä kesänä meni soutuveneellä keskelle pyörrettä.
Tammikuun 3. päivänä sai 13 vuoden odotukseni sai lopulta täyttymyksensä: Suonenjoella syntyi maailmanlaajuisestikin harvinainen, vaikkei täysin ainutlaatuinen, täysin pyöreä, paikallaan pyörivä suuri jäälautta. Tällä kertaa ilmiö sai myös ansaittua näkyvyyttä useissa merkittävissä kansallisissa uutismedioissa.
Kooltaan (halkaisija n. 15 m) tämä jäinen ympyrä ei tietenkään kilpaile Yhdysvaltojen Mainessa samoihin aikoihin nähdyn ja paljon maailmanlaajuistakin huomiota saaneen valtavan jäälautasen kanssa, mutta kauneudessa kyllä.
Edellisen kerran vastaavanlainen ilmiö oli tapahtunut helmikuussa 2006, jolloin onnistuin ikuistamaan lautan valokuviin. Tällä kertaa uutta oli kuitenkin se, että sain taltioitua lautasta videomateriaaliakin, ja mikä parasta, juuri niinä kahtena päivänä, joina jäälautta syntyi ja kehittyi täydellisen pyöreäksi.
Oheisen jäälautan syntyä kuvaavan videon ensimmäinen videoleike on kuitenkin kuvattu jo 21.12., jolloin paikalle syntyi edellisen kerran pyörivä jäälautta. Tästä ei kuitenkaan koskaan kehittynyt lähellekään täydellisen pyöreää ennen kiinni jäätymistään pari päivää myöhemmin. Tässä ei ole mitään poikkeuksellista, sillä videolla näkyvän loivan joenmutkan yläpuolella olevaan syvään suvantoon syntyy lähes vuosittain yksi tai useampia lähes paikallaan kiertäviä jäälauttoja. Näistä kuitenkin erittäin harvoin kehittyy täydellisen pyöreitä ennen kiinni jäätymistään.
Kaksi muuta videoleikettä sen sijaan kuvaavat juuri tämänkertaisen täydellisen pyöreän jäälautan syntymistä.
Lautan syntyprosessi on yleensä suurin piirtein seuraavaa: Sopivien sääolojen vallitessa (n. –10 – 15 astetta pakkasta) verkkaan virtaavan joen pinnalla on lähes jäätynyttä jääsohjoa, jonka suvannon hitaasti kiertävä vesi sitten sieppaa mukaansa pyörteeseen. Mitä enemmän sohjoa pyörre sieppaa, sitä suuremmaksi lautta sitten kasvaa ja alkaa jäätyä kiinteäksi.
Ja jos pakkanen on tässä vaiheessa juuri sopivan korkea (n. -20 C) ja lautta sopivan suuri, aluksi tuo hyvinkin epäsymmetrinen jäälautta alkaa pyöriessään hioa itseään ympäröiviä rantajäitä vasten. Ja jos lämpötila on ihanteellinen, jäälautta ehtii hioa itsensä täydellisen pyöreäksi ennen väistämätöntä lopullista jähmettymistään joko samana tai seuraavana päivänä.