Kolme vuotta sitten äänittämäni Ahvenkosken valkoisen kohinan (bruit blanc, white noise) päivittäiset kuuntelumäärät ovat kuluneen vuoden aikana ovat tasaisesti kasvaneet. Niinpä piakkoin kuuntelijoiden määrä ylittää jo 200 000.
Ja mikä parasta, Ahvenkosken tuottama valkoinen kohina on tilastojen valossa ilmeisesti toiminut juuri kuten sen oli tarkoituskin. Äänitteen keskimääräinen kuuntelunkestoaika on nimittäin peräti yli 35 minuuttia! Tästä on helppo vetää se johtopäätös, että videon kuuntelijoiden mielestä se on todellakin tuottanut mieltä rauhoittavaa ja keskittymistä helpottavaa taustaääntä.
Enemmän kuin kuuntelijamäärien kasvu itseäni on kuitenkin – jo ammattinikin puolesta – kiinnostanut se merkillinen suhde, joka kuuntelutilaston perusteella näyttäisi olevan usein maailman kauneimpana kielenä usein pidetyn ranskan ja kosken kauniin rauhallisen kohinan välillä. (more…)
Siirin supersuositun kehräyksen kuuntelujen määrät jatkavat edelleen kasvuaan yhä kiihtyvällä vauhdilla, mikä tulee selvästi esille seuraavista tilastotiedoista: Videon julkaisupäivämäärä oli 24.1.2014. Satatuhatta kuuntelukertaa tuli täyteen marraskuussa 2014, eli siihen meni noin 10 kuukautta. Miljoonan kuuntelun raja saavutettiin puolestaan kuluneen vuoden 2017 helmikuussa eli kolme vuotta julkaisun jälkeen. Seuraavan täyden miljoonan eli kahden miljoonan kuuntelukerran täyttymiseen meni siis nyt enää vain samat kymmenen kuukautta, joka on sama aika kuin, mikä meni ensimmäisen 100 000 kuuntelukerran saavuttamiseen. Mikä mielenkiintoisinta, Siirin kehräysvideo on tällä hetkellä lajissaan maailman eniten kuunnelluin.
Toinen mielenkiintoinen muutos puolestaan liittyy siihen, missä maissa Siirin rauhoittavaa ääntä kuunnellaan eniten ja etenkin siihen, miten Suomi sijoittuu noissa tilastoissa: Sadantuhannen kuuntelun rajan mennessä rikki v. 2014 Siiriä kuunneltiin Suomessa seitsemänneksi eniten maailmassa. Kolme vuotta myöhemmin, miljoonan kuuntelukerran täyttyessä vuoden 2017 alussa Suomi oli sitten valahtanut yhdeksänneksi. Todellinen romahdus tapahtui sitten seuraavien kuukausien kuluessa, sillä nyt Suomi on vasta sijall 15 Malesian ja Unkarin hengittäessä aivan sen niskaan. Mikä ”pahinta”, myös rakas kilpakumppanimme Ruotsi oli ohittanut meidät ollen 14. sijalla. (more…)
Joulukortti 2018, haloilmiö Kuopion Puutossalmessa
Tämänvuotinen joulukorttini on aito joulukuva, sillä sen aiheena olevan laskevan auringon ja siitä lähtevän näyttävän pylväshalon kuvasin jouluaattona 2010 Kallaveden rannalla Kuopion Puutossalmella matkalla vanhempieni haudalle Vehmersalmelle. Hyvää Joulua!
Oheinen video on syntynyt rakkaudesta kotimaatani ja sen luontoa kohtaan. Kaikki videon yli 100 lintulajia on kuvattu Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 aikana. Myös videoiden äänet ovat samalta vuodelta, lähes kaikki autenttisia, kuvaustilanteissa taltioituneita.
Videolla eri lintulajit nähdään siinä järjestyksessä kuin ne on kuvattukin, jotta myös suomalaisen luonnon vuotuinen kiertokulku erilaisine sääilmiöineen tulisi mahdollisimman hyvin esille.
Itse suomalaisen lintumaailman monipuolisuutta ja kiinnostavuutta olen puolestani pyrkinyt tuomaan esille valitsemalla niin eri-ikäisiä kuin myös molempia sukupuolia edustavia yksilöitä tekemässä erilaisia asioita. Lisäksi lajia videokoosteella voi edustaa niin yksittäinen lintu kuin useamman linnun ryhmä tai parvi.
Suurin osa videolla nähtävistä lajeista on tavallisia Suomessa tavattavia lajeja, mutta joukossa on myös Siperiasta Rautalammille eksynyt valtakunnallisestikin hyvin harvinainen mustakaularastas sekä useita Pohjois-Savossa harvemmin tavattuja lajeja kuten jo edellä mainitut kattohaikara, jalohaikara ja turturikyyhky.
Kaikki eri lintulajit videolla esiintymiskertansa mukaisessa järjestyksessä (MIELENKIINTOISIA LAJEJA ISOLLA KIRJOITETTUINA):
Suomen Itsenäisyyden juhlavuosivideon syntyhistoria:
Alun perin en ollut ajatellut kerätä tällaista määrää lintulajeja juhlavuoden kunniaksi, vaan ajatus syntyi vasta – muistaakseni – kesäkuun lopulla. Tällöin huomasin yllätyksekseni saaneeni valokuvausten yhteydessä kokoon jo enemmän videolintulajeja kuin koko edellisenä vuonna 2016, jolloin videosaaliini oli 50 lintulajia. (vuosi 2016 videolla)
Tämän havaittuani heräsi sitten ajatus yrittää saada kuvattua videolle 100 lintulajia Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Tavoite joka siinä vaiheessa tuntui täysin saavuttamattomalta. Toisaalta uskoa onnistumiseeni lisäsi se, että minulta puuttui tuolloin vielä melkoinen määrä erilaisia aivan tavallisia, esim. joka päivä omassa pihassani näkemiäni lajeja.
Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että alkaessani kuvamaan jotain vuoden aikana aiemmin kuvaamatonta lajia, varmistin usein heti aluksi sen tallentumisen myös videolle.
Sen enempää en tuonkaan jälkeen lähtenyt ryntäilemään vielä mahdollisesti puuttuvien videolajien perässä, vaan pääosin noudatin edelleen jo vuosia sitten itselleni sopivaksi havaitsemaani ekologista kuvaustapaa: Kuvata tutuilla, minua lähellä oleville ja jo hyviksi osoittautuneilla kuvauspaikoilla. Tästä paikkasidonnaisuuden kaavasta poikkeuksen tekivät lähinnä vain sellaiset lajit, joista minulle ei ollut vuosien kuluessa kertynyt joko yhtään tai erittäin vähän kelvollista niin valokuva- kuin videomateriaalia (esim. jalohaikara, kattohaikara ja turturikyyhky).
Niinpä videokoosteen videot on pääosin kuvattu valokuvaamisen yhteydessä hyvin rajallisella alueella, Suonenjoella ja Rautalammilla, vain reilun 20 kilometrin säteellä kodistani Suonenjoen taajamassa. Tärkeimpien kuvauspaikkojen sijainnit kartalla voit nähdä seuraavien linkkien avulla:
