Arkisto: Mar 2016

  1. Naavojen paluu ilahduttaa töyhtötiaisia, korpimetsän punkkareita

    Kommentoi
    Töyhtötiainen naavametsässä

    Töyhtötiainen naavametsässä

    Muistan päivän kuin eilisen: Toistakymmentä vuotta sitten huomasin erään syrjäisen metsäautotien reunassa kuusia, joiden oksista roikkui tutunnäköisiä pieniä partoja. ”Naavaa!”, totesin hämmästyneenä. Ei sen takia, ettenkö olisi aiemmin koskaan nähnyt tuota koskemattomille korpimetsille tyypillistä näkyä. Ei, vaan sen takia, että yht’äkkiä tajusin, etten ollut nähnyt vastaavaa määrää ja vastaavankokoisia naavakasvustoja sitten lapsuuteni Kuhmon erämaissa.

    Toki olin naavat tuolloin hyvin tietoinen siihen aikaan Kuolan teollisuuden päästöjen aiheuttamien happosateiden aiheuttamasta naavakadosta, mutta asia ei ollut koskaan koskettanut minua tunteiden tasolla. Vasta nähdessäni uudelleen tuon lapsuudestani niin tutun karvaisen jäkälän ymmärsin omakohtaisesti, mitä luonnossamme oli siinä välissä tapahtunut. (more…)

  2. Lehtopöllö huhuilee pimeydessä – Kuuntele lehtopöllön ääntä

    Kommentoi
    Metsäkauris nuolee hellästi kumppaniaan

    Metsäkauris nuolee hellästi kumppaniaan

    Tulipa kerrankin” tänka på”: Millä kuvittaa eilen illalla nauhoittamastani lehtopöllön äänestä kertovaa juttua? Ongelman ydinhän on siinä, ettei minulla ole lajista kuvan kuvaa. En itse asiassa ole koskaan edes lajia nähnyt. Lisäksi ainoat aiemmat äänihavainnot lajista olen saanut työmatkoilla Alvestassa, Ruotsin Smålannissa.

     

    Ainut, mikä tilanteessa pälkähti mieleeni, oli löytää kuvia, jotka olisivat otetut samalla paikalla, jolla alla olevan lehtopöllö äänteli. Niinpä vastaani tuli tämä herttainen kuva romanttisesta metsäkaurisparista, jonka otin näinä samoina aikoina kuusi vuotta sitten sen kuusikon takana olevalla pellolla, jossa lehtopöllö on Suonenjoella nyt kahtena iltana äännellyt. (more…)

  3. Unettava ukkonen – Kuuntele ukkosen jyrinää, tuulta, sadetta ja linnun laulua

    Kommentoi
    Ukonilma nousee

    Ukonilma nousee

     

    Keskittymistä helpottavan valkoisen kohinan (white noise) kokeiluni jatkuvat. Aiemminhan olen julkaissut mm. kosken kohinaa ja kissan kehräystä. Tällä kertaa julkaisen kuitenkin vain muutaman minuutin pituisen näytteen siitä, mitä mahdollisesti on tuleva.

    Minkaanlaista varmuutta ”teoksen” valmistumisesta tai aikataulusta ei minulla ole, sillä kesällä 2014 äänittämäni materiaalin – vaikkei sitä kovin paljon olekaan – valinta ja editointi sekä sen hahmottaminen, millaisen lopputuloksen loppujen lopuksi haluan, on minunkaltaiselleni amatöörille kovin aikaa vievää puuhaa. Mutta mielenkiintoista se toden totta kyllä on.

    Lopullinen tavoitteeni on saada luotua noin yhden tunnin kestävä kokonaisuus. Saa nähdä miten siinä lopulta käy.