Näin vapunaaton kunniaksi näytän toissailtaisia kuvia teeristä.
Uutuutena kuvia männyssä istuvasta soidintavasta koirasteerestä eli teerikukosta laskevan auringon valossa.
Teerikukko männyssä.
Lukijoitteni kautta vuosien kuluessa minulle on selvinnyt, kuinka monille tuottaa suurta iloa rantasipin ilmestyminen keväällä heidän omaan mökkirantaansa.
Asiaa en yhtään ihmettele, sillä kyllähän tuo pieni pyrstöään rytmikkäästi heiluttava kahlaaja on todella sydäntähellyttävän näköinen.
Itsellenikin rantasipistä on tullut tärkeä laji, koska liitän se saapumisen rannoillemme kesän läheisyyteen. Niinpä ilahduin suuresti kun kohtasin sipin eilen tulta paikaltaan. Samalta, jolla olen sitä jo useana keväänä kuvannut.
Rantasipi rannalla.
Kuvaseloste: Kuva on täysin rajaamaton.
Teeri syö pajunkissoja.
Hyvä tuuri, huolellinen keskittyminen ja rauhallinen kameran laukaisu ovat ne elementit, jotka voivat mahdollistaa hyvien ja tarkkojen kuvien onnistumisen melko epätoivoisissakin olosuhteissa.
Yllä oleva rajaamaton kuva on teerestä, jolla on juuri noukkimansa pajunkissa nokassaan. Kuva on otettu lievään vastavaloon melko myöhään illalla.
Tästä ja todella pitkästä optiikasta johtuen (yht. 1200mm), käytin aukkoa F14 mahdollisimman terävän piirron ja suuren syväterävyyden saavuttamiseksi. Sulkimen nopeudeksi sain näin vain 1/200s, mikä ei todella ole paljon ottaen huomioon, että painava lintu istui melko ohuella oksalla ja liikkui jonkin verran syödessään. (more…)
Pari päivää sitten minulla oli tilaisuus, kiitos lukijavihjeen, ensimmäistä kertaa nähdä ja samalla kuvata nokkavarpunen.
Nokkavarpunen lähikuvassa.
Sen tarkemmin tässä asiaa selittelemättä totean, että tässä nähtävät kuvat eivät olisi olleet mahdollisia, jollei minulle olisi lähes kädestä pitäen kerrottu mahdollisuudesta kuvata kurkia todella kauniilla erämaatyyppisellä suolla.
Kolme kurkea iltahämärässä korpisuolla.
Eilen, kuten muinakin viime päivinä ,vietin aikaani kaakkurieni kanssa.
Kaakkureita ei tarvinnut juuri edes yrittää kuvata, koska ne lähtivät iltakalaan melko aikaisin.
Kaakkuri lentää iltakalaan.
Niinpä kiinnostuin lammen muista asukkaista, joita olivat ainakin metsäviklopari ja isokoskelopari. (more…)
Näyttää pajunkissat olevan todella teerien herkkua, sillä nyt jo kolmena iltana olen tavoittanut teeren napostelemassa pajunkissoja samasta suuresta pajusta.
Eilen illalla naarasteeriä oli kaiken lisäksi kaksi kappaletta.
Ukkoteeriä ei paikalla ole näkynyt eikä kuulunut. Lienevät löytäneet iltaisin parempaa tekemistä.
Teeri ruokailee pajunkissoja täynnä olevassa pajussa.
Alla pikaraportti eilisen päivän tunnelmista.
Kaakkuripari vierekkäin peilityynellä lammella.
Kyy valmiina iskuun.
Palatessani eilen kaakkureita kuvaamasta keskellä aurinkoista hiekkatietä lojui musta paksu narunpätkä – tai ainakin niin luulin, ennen kuin tajusin sen olevan kyy ja vaistomaisesti yritin ohjastaa kuvakonini käärmeen ohitse sitä vahingoittamatta. Tapoihini kun ei kuulu vahingoittaa edes kyitä tahallisesti. (more…)
Metsäviklo ruokailee.
Kevään edistyessä lajien kirjo kasvaa päivä päivältä.
Eilen seurasin tunnin ajan metsäviklon ruokailua pienellä tulvalammikolla suon reunassa.
Ihmetellä täytyy, kuinka erehtymättömästi tuo pikkuinen kahlaaja löytää syötäväviä hyönteisiä veden alta. (more…)