100 vuotta vanhoja postikortteja, n:o 6: Poika ja lintujen kauralyhde, v. 1904.
Postileiman mukaan oheinen Uuden vuoden onnittelu-kortti on lähetetty 31.12.1904.
Kortti on siinä mielessä hauska, että siitä selviää, ettei pikkulintujen talviruokinta ole aivan tuore keksintö. Tämän vanhan uudenvuodenkortin mukaanhan jo yli sata vuotta sitten jo osattiin ruokkia ainakin varpusia.
P.s. Kortin valmistajasta Oscar E. Kulls Grafiska Konstanstalt’sta selvisi sen verran, ettei Malmössä toiminut yritys ollut kovinkaan pitkäikäinen eikä se ehtinyt valmistaa kovinkaan suurta määrää kortteja.
Yritys nimittäin perustettiin 1900-luvun alussa, ja se ehti painaa vain 100000 korttia ennen konkurssiaan 1906.
Katso myös nämä:
1960-luvun Kajaani postikorteissa – Kertomus siitä, kuinka värikuvat syrjäyttivät mustavalkeat.
Yleisön pyynnöstä lisää vanhoja 1960-luvun mustavalkoisia valokuvia Kajaanista.
100 vuotta vanhoja postikortteja, n:o 4: Onnellista Uutta Vuotta 1912.
Vanha postikortti paljastaa Vuokatinvaaran kadonneen kansallismaiseman.
100 vuotta vanhoja postikortteja, n:o 9: Tukholma v. 1913 ja Italian Merano v. 1922.
Romanttinen Sotapropagandakortti v. 1942
Vanha Pikkujoulukortti
Keltasirkku muistuttaa ruokinnan huolehtimisesta loman aikana.
Puhelinsoitto joka piti tehdä – salmonella vaanii lintuja syöttöpaikoilla.
100 vuotta vanhoja postikortteja, n:o 1: Joulukortti v. 1916
100 vuotta vanhoja postikortteja, n:o 5: Onnittelukortti, v. 1912.
100 vuotta vanhoja postikortteja, n:o 7: Kaksi joulukorttia vuosilta 1913 ja 1914.
6 Comments
Hirvi Hurmainen
Minun piti vaeltaa lähemmäksi linkkimastoa, jotta sain HPadistani musiikkisi kuulumaan.
Ei taida olla reilu kisa. Osaako tuo Kaas pilata yhtä hyvin ranskan kuin Numminen saksan?
Olli
Valitettavasti Patricia ei osaa pilata ranskaa eikä saksaakaan, jolla kielellä on levyttänyt myös. En löytänyt netistä esimerkkejä huonosta ranskan kielen ääntämyksestä. Toisaalta ranskalaiset ovat traumatisoituneet kaikesta siitä huumorista, joka perustuu heidän surkealle englannin ääntämykselleen. http://www.youtube.com/watch?v=dPAv6Wb8qXU
Hirvi Hurmainen
Ahaa, itselläni on sukulaisia saksankielisellä alueella (saksanhirviä siis), ja mielestäni saksa on maailman kaunein kieli. Kuvittelepa kuulevasi, kun saksanserkkujeni kanssa vietän yötä kotikuusikossa, ja he lausuvat “Weis Du wieviel Sternlein stehen am denn ganzen Himmelzeit, usw.” Se on ihanaa musiikkia korville, sen lisäksi että se joku pöllö vingahtelee tai tööttäilee melko kimeästi, kai se pöllö on, joka eilen illallakin konsertoi. Ei minusta kauniissa korttikuvissa (ja niiden tietotäyteisissä tarnoissa)tai lintukuvissakaan mitään pelottavaa ole!
Olli
Ei minulla mitään saksaa vastaan ole, päinvastoin. Tosin jos vertaa esim. Patricia Kaasin ranskaa tämän herran saksaan (http://www.youtube.com/watch?v=57PWqFowq-4) , niin vaaka kallistuu ….
Hirvi Hurmainen
Hei, minä olen se “nälkäinen” hirvi, ja minä siis todellakin luen blogiasi!
Sain tällaisen kortin viime jouluna, minusta se sopi hyvin myös joulukortiksi. Se on kaunis, ja aihe on lähellä sydäntäni. Milloin saamme lisää lintukuviasi?
PS. Koska vaikutat lukeneelta mieheltä, niin kysyisin yhtä asiaa.
Opiskelen aikuisopiskelijana luontokuvanvalokuvamallin ammattitutkintoa ja yo-tutkintoa, ja meillä yleissivistävän jakson lopputentissä oli kysymys: Mitä tarkoittaa s.v.p. Vastasin siihen, että “saturation vapor pressure” eli “kyllästyn jos et heitä löylyä tarpeeksi ja puristu höyryksi”. En kai vastannut väärin?
Olli
Nyt vähän pelottaa, hyvä nälkäinen “Hirvi Hurmainen”. 🙂 Mitä lintukuviin tulee niin, niitä ei voi etukäteen luvata tulevaksi, sillä mahdollisuuksia kuvaamiseen on näillä korkeuksilla kohtuullisen vähän tähän aikaan vuodesta. Mitä pitemmälle kevät etenee, sitä paremmat mahdollisuudet tietenkin on. Etenkin kun valoisa aika pitenee. Toivotaan parasta.
Et todellakaan vastannut väärin. S.v.p. on lyhenne ja tarkoittaa sen lisäksi, mitä olit itse nerokkaasti todennut, S’il vous plait. Se on maailman kauneinta kieltä eli ranskaa ja periaatteessa sama kuin englannin please-ilmaus. Tommy Tabermann muuten aikoinaan totesi “ettei kukaan, joka osaa ranskaa voi olla huono ihminen”.