Nisäkkäiden tunnistustesti à la A. J. Melan Luurankoiset, v. 1882.

7 Kommenttia

Supi rantakaislikossa.

 

Aukusti Juhana Mela (1846-1904), joka v. 1872 tunnustautui julkisesti ensimmäisenä suomalaisena tiedemiehenä darwinistiksi, oli koulutukseltaan luonnontieteilijä, mutta ehti toimimaan elämänsä aikana myös  museo- ja lehtimiehenä.

Kuopiossa syntynyt Mela oli alun perin nimeltään Johan August Malmberg, mutta vaihtoi nimensä suomenkieliseksi v. 1876.

Hänen merkkiteoksensa Suomen luurankoiset (Helsingin kirjapaino-yhtiö, v. 1882) oli esikuvana hänen tunnetulle oppilaalleen K. E. Kivirikolle.

Suomen luurankoiset, joka on ”varustettu 215 puupiirroksella, 10 levenemistaululla ja luonnontieteellisen Suomen kartalla”, on monessa mielessä mielenkiintoinen teos:

Siitä on esimerkiksi luettavissa joistakin nisäkäskannassamme tapahtuneista yllättävän suurista muutoksista.

Toisaalta nisäkkäiden lajikuvaukset ovat todella herkullista luettavaa: Voi vain ihmetellä, kuinka kuivan asialliseksi meidän päiviemme vastaavat oppikirjat ovat muuttuneet.

Maailmassamme tapahtuneesta muutoksesta kertovat teoksen esipuhe ja kirjallisuusluettelo: Esipuhe on kirjoitettu latinaksi, kun taas käytetyt lähdeteokset ovat olleet pääasiallisesti joko saksan- tai ruotsinkielisiä. Näiden lisäksi Mela on käyttänyt lähteinään joitakin englannin-, ranskan- ja venäjänkielisiä teoksia.

Tässä suhteessa meidän kansainvälistymisen aikakaudeksi mainittu aikamme näyttää köyhtyneen merkittävästi.

Nisäkkäiden tunnistustesti à la A. J. Melan Luurankoiset, v. 1882.

Mihin nisäkkääseen liittyy seuraava A. J. Melan lajikuvaus?

"Viettää kaiken elämänsä maan alla, jossa se suurella taidolla ja väkevyydellä kaivaa koloja ristiin rastiin."




Mihin nisäkkääseen liittyy seuraava A. J. Melan lajikuvaus?

"... elävät hyönteisillä, toukilla, lihalla j.m.s. ja ovat niin ahmattoja että syövät päivässä enemmän kuin oman painonsa sekä kuolevat nälkään, jos niitten täytyy olla muutamia tuntia ruuan puutteessa."





Mihin nisäkkääseen liittyy seuraava A. J. Melan lajikuvaus?

"Etelä-Suomessa, harvinainen. Puistoissa ja metsänlaiteilla. Asuu maakoloissa; makaa enimmiten päivällä ja on liikkeellä yön aikana. Syöpi etanoita, linnun munia, pieniä nisäkkäitä, linnun poikia ja käärmeitäkin. Makaa talvella tainnuksissa."

 





Mihin nisäkkääseen liittyy seuraava A. J. Melan lajikuvaus?

"Asuu havumetsissä ja valmistaa onttoon puuhun pesänsä, jossa se päivällä piilee. Vasta iltahämärässä se lähtee liikkeelle elatustaan hakemaan. Talvella ...  hyvin vähän liikkuu pesästään, ja elää silloin ruokakasastaan, jonka se syksyllä itselleen talvivarastoksi kerää. Lentimiä sillä ei ole samassa merkityksessä kuin yököillä, mutta sen taka-ulottimet yhdistää karvainen nahka, joka kannattaa ...  ilmassa, niin että se voi yhden puun latvasta heittäytyä toisen puun keskipaikoille noin 20 sylen tai pitemmänkin välin päästä. Ruuakseen se enemmiten käyttää männyn terttuja, puun silmikkoja, havupuun siemeniä j.m. kasviaineita, jonka vuoksi sen sontakin on pihkaista, että se sytytettynä palaa pihkaisella liekillä."





Mihin nisäkkääseen liittyy seuraava A. J. Melan lajikuvaus?

”Lähtee tavallisesti vasta iltahämärässä liikkeelle. ...  on, niinkuin jo hänen suuri nystermähampaansa osoittaa, vähimmin verenhimokas ……, ja käyttää ruuakseen myös kasviaineita. Talvella se makaa melkein yhtäperää, vaikka ei niin sikeätä unta kuin esim. karhu."






Mihin nisäkkääseen liittyy seuraava A. J. Melan lajikuvaus?

"Löytyy ainoastaan sisä-Suomessa ja katoaa sieltäkin katoamistaan."

" on ... hyvin häveliäs ja syöpi kaikenlaisia ruokia, niin liha- kuin kasviaineita, vaan kuuluu erittäin rakastavan maitoa ja jyviä, ja kuljettaa piilopaikkoihinsa sen, jota se ei jaksa syödä. Hakkaa myös rikki vaatteita, kenkiä, kirjoja, paperia j.m.s. ja on kaikin puolin vahingollinen siellä, jossa se suuremmissa joukoissa löytyy. Asuu tallissa, aitoissa ja muissa rakennuksissa ja voipi läpi seinän jyrsiä kolon ja siten tunkeutua huoneesta huoneeseen."





Mihin nisäkkääseen liittyy seuraava A. J. Melan lajikuvaus?

"... asuu enimmin makasiineissa, ladoissa, aitoissa, myllyissä j.m.s. rakennuksissa, aina mieluimmin lähellä vettä, jossa se uipi ja sukeltaa hyvin taitavasti. Siltoihin ja jokitörmiin se kaivaa itselleen usein koloja kesäasunnoiksi. Rakastaa enemmän liha- kuin kasviaineita. Hyökkää sekä vedessä että maalla hanhen ja kesysorsan elävien poikain päälle, tappaa kanan poikia ja meneepä nakertamaan elävien syöttisikojen lihavampia osia pahnassa. Suomessa niitä ei kuitenkaan löydy niin paljon kuin muissa maissa. Niin kerrotaan, että ... muutamassa raatohuoneessa Pariisissa yhtenä yönä luihin asti ovat syöneet 35 hevoista.







Mihin nisäkkääseen liittyy seuraava A. J. Melan lajikuvaus?

"… varpaat tyveltään karvaisella räpylällä yhtyneet. Asuu enimmiten lähellä juoksevaa vettä ja elättää henkensä kalastamalla sekä kravun ja sammakon pyynnillä: eikä ylönkatso pienempiä lämminverisiä eläimiä."





Mihin nisäkkääseen liittyy seuraava A. J. Melan lajikuvaus?

"… häntä tyveltään hyvin paksu ja litteähkö, ulospäin soukkeneva, puolta ruumista vähän pitempi. … Asuu jokien ja järvien rannoilla veden kovertamissa koloissa, joiden suu on veden pinnan alla, mutta perukka aina kuivalla. On erinomaisen vikkelä uija ja elää kaloilla, sammakoilla, ojamyyrillä, vesilinnuilla j.m.s. Kesytettynä sen voipi opettaa isännälleen kalastamaan."





Mihin nisäkkääseen liittyy seuraava A. J. Melan lajikuvaus?

"Asuu asunto- ja ulkohuoneissa, kellareissa j.m.s. ja oleskelee kesällä usein pelloillakin. On hyvin nopea liikkeeltään, vikkelä ja arka, ja kiipii taitavasti. Syö kaikenlaisia ruoka-aineita, on hyvin häveliäs, hakkaa rikki kirjoja, paperia, vaatteita ja kaikkea, jota vaan sen eteen sattuu ja tekee siten vahinkoa paljon kyllä, pieneen kokoonsa katsoen."

 






Mihin nisäkkääseen liittyy seuraava A. J. Melan lajikuvaus?

"Asuu metsissä, kankailla, niityillä ja ryytimaissa ja talvella myös ladoissa ja ulkohuoneissa. Syöpi hyönteisiä, matoja, linnunpoikia, kuusen ja männyn siemeniä, marjoja, mehukkaita juuria, jyviä j.m.s. ja kokoo niitä usein suurin joukoin piilopaikkoihinsa."








Mihin nisäkkääseen liittyy seuraava A. J. Melan lajikuvaus?

"Löytyy enimmin vetisillä mailla, lähellä jokia, ojia, vesihautoja tai järvenrantoja, mutta tavataan myös kuivilla kankailla ja peltomailla. Päivällä se piilee maanalaisissa kooissaan,  ja vasta illan tultua sen oikea liike alkaa. Vedessä se uipi ja sukeltaa erinomaisen taitavasti. Tekee sangen paljon vahinkoa sekä niityillä että metsissä kasvien juuria kuorimalla, mutta erittäin vahingollinen se on pesäpaikkansa lähellä oleville potaattimaille. Sen pesiä perkatessa löytää sen talvivarastossa usein noin 2 kappaa potaattia ja enemmänkin."






Mihin nisäkkääseen liittyy seuraava A. J. Melan lajikuvaus?

"Syksyllä, lyhemmän tai pitemmän väliajan kuluttua, ne keräytyvät yhteen ja matkustavat sitte aivan suoraan sille ilmalle, jonne lauma kerran on lähtenyt liikkeelle, minkäänalaisista esteistä huolimatta, yli kallioiden, jokien ja järvien poikki, kunnes viimein jäävät meren ja sen asukkaiden omaksi."






Mihin nisäkkääseen liittyy seuraava A. J. Melan lajikuvaus?

"Luonnoltaan ... on kyllä tavallisesti pelkuri, mutta kovan näljän ahdistaessa muuttuu hän niin uskaliaaksi että hätyyttää hevoista reen edessäkin. … Tekee hyvin suuria tuhoja karjaeläimiä, lampaita. sikoja, koiria ja peuroja hävittämällä, ja jäniksenkin liha tuntuu ... olevan kovin makiaa."






Mihin nisäkkääseen liittyy seuraava A. J. Melan lajikuvaus?

"Asuu enimmiten synkissä, soisissa metsissä; on luonnoltaan juro ja arka ja ymmärtää tarkan haistinsa avulla hyvin karttaa ihmistä …"

"Ruuakseen se käyttää paljon kasviaineita: niinkuin marjoja, sianmustikoita, juolukoita, puolukoita, muuramia, putkia, suolaheiniä j.n.e. Mutta kun se on päässyt lihan makuun, niin se muuttuu karjaeläimille hyvin vaaralliseksi viholliseksi. Se on niin vahva, että takajaloillaan kävellen voipi etujaloillaan kantaa tapetun hovoisen tai lehmän."






Mihin nisäkkääseen liittyy seuraava A. J. Melan lajikuvaus?

"Häntä korvaa monin kerroin lyhyempi. … Suomessa hyvin harvinainen… Elää vesisissä metsäseuduissa ja syöpi kesällä nurmea, lehtiä ja vesoja, talvella haavan, raidan ja pajun kuorta j.m.s."






Mihin nisäkkääseen liittyy seuraava A. J. Melan lajikuvaus?

"Häntä noin korvan pituinen.  Sillä on erinomaisen tarkka haisti, joka sille onkin hyvin tarpeen talvella lumen alta elatustaan … etsiessään. Se syöpi monenlaisia ruohoja, nurmea pajun ja koivun lehtiä j.m.s. Matkoillaan se aina kulkee vastatuuleen."








7 Comments

  1. Suvi

    “Supi ei vielä tuolloin kuulunut Suomen lajistoon.”

    Supi (eli pesukarhu) ei taida edelleenkään kuulua Suomen lajistoon. 😉

    • Olli

      Niinhän se tietenkin on, jos virallisia lajinimiä käytetään. Käytännössä kuitenkin kai aika harvat tietävät, että virallisesti pelkkä ‘supi’ on pesukarhu eikä ‘supikoira’.

  2. Jukka Kivelä

    Vaihtoehdot Ollilla ovatkin aivan oikein. Syy outoihin vaihtoehtoihin lieneekin jossakin selaimeni lisäosassa. Firefox näytti poreita ja reittejä. Explorer näyttää kaikki oikein.
    Kiitos Ollille selvennyksestä.

  3. Jukka Kivelä

    Olisi hyvä korjata tuo vaihtoehto pore poroksi. Samoin … kysymyksessä oikea vastaus on sanottu jo kysymyksessä. Muuten taas hieno kysymyssarja. Reitti-vaihtoehto on myös outo.

    • Olli

      Selvää eläintieteentohtoriainesta, tai ainakin paleontologian, sillä lajien kuvauksethan olivat lähes jurakaudelta.

Leave a Reply

Your email address will not be published.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.