Harakka- ja oravavapaita pikkulintujen ruokinta-automaatteja.
En varsinaisesti pyri valitsemaan, mitä lintuja pihassani saa käydä ja mitä ei. Olen kuitenkin pyrkinyt turvaamaan sen, että pikkulinnut saavat oman osansa ruokintapaikkani tarjoilusta.
Käytännössä tämä on tarkoittanut sellaisten ruokinta-automaattien kehittämistä, joista kookkaat varislinnut eivät pysty ottamaan ravintoa itselleen. Niinpä ne joutuvat useimmiten tyytymään siihen, mitä löytävät maasta ruokinta-automaattien alapuolelta.
Suojatut siemenautomaatit
Seuraavaat kaksi automaattia olen kehittänyt tehdäkseni harakoiden että oravien ruokailemisen vaikeammaksi.
Tähän pienempään, kaupasta ostettuun ruokinta-automaattiin olen lisännyt muoviverkon, joka ei vaurioita oravien hampaita, jos ne kuitenkin yrittäisivät väkisin päästä saamaan osansa maapähkinöistä.
Tämän kuvan automaatissa on pikkuvarpusille tarkoitettua hirssiä.
Malli ei mielestäni ole kovin hyvä, sillä sadelippa on liian pieni ja vettä pääsee siemenien joukkoon aivan liian helposti.
Myöhemmin olen korjaillut automaattia estääkseni siementen kastumisen. Kuvan uudistetusta automaatista näet tästä linkistä.
Tämän oikealla olevan suuremman itsetehdyn automaatin pitkä liukaspintainen putki yhdistettynä melko leveän sadelipan ja siemenlautasen kapeaan väliin on todellinen haaste kekseliäimällekin kurrelle.
Suojattu rasvaruokinta.
Tämä itsesuunnittelemani malli pitää poissa myös tikat.
Jos haluat ruokkia myös niitä, laita niille erikseen tavallinen suojaamaton rasvaruokinta.
Lukijani ruokintapaikka Rautalammilla
Tämä mallin on kehittänyt eräs lukijani Rautalammilla sijaitsevan kesämökkinsä ruokintapaikaksi.
Siihen mahtuu talipalloja niin suuri määrä, ettei mökillä tarvitse käydä erikseen vain ruokinta-automaattia lataamassa.
Laitteessa on maahan asti ulottuva ”kanaverkko”, joka estää tehokkaasti erilaisten varislintujen käynnit automaatilla.
9 Comments
Jussi
Omalla ruokintapaikallani harakat ovat olleet lähes mitätön ongelma. Naakat sitäkin pahempi, jos vaan parvi sattuu paikan hoksaamaan…
Aikaa sitten (onneksi ettei jatkuvasti…) naakat raidasivat ruokintapaikan erittäin tehokkaasti ja nopeasti. Verkottaminen ei oikein kiinnostanut ja kaikenlaista kokeiltiin. Yllättäen parhaiten toimi se, että ruokinta-automaatti roikkui aika pitkän narun päässä ja pääsi heilumaan kunnolla, naakat eivät siitä tykänneet yhtään. Hetken tuntui hyvälle, mutta olikohan seuraavana päivänä, kun naakat tulivat yrittämään uudestaan. Ehkä sattumalta (ehkä ei?!?!?!!) kävi niin, että automaattin hyppäsi samaan aikaan kaksi naakkaa eri puolille ja tadaa – eipä heilunut enää. Eikä mennyt kuin hetki, kun koko parvi tajusi kikan ja lopputuloksena tappio naakalle erälukemin 1-2.
Jotenkin tuntuu, että naakka on niin älykäs ja ketku eläin, ettei sille oikeasti mahda mitään. Onneksi naakat ovat sittemmin siirtyneet seuraavina talvina naapurustoon tai läheiseen taajamaan ilmeisesti parempien pöperöiden perään.
Kiitokset muuten sivustosta, toisaalla jaoin omaa täältä hyvin pitkälle omaksuttua talimakkarareseptiä. Piti googlettaa ja tarkistaa muistinko oikein lähteen 🙂
Olli
Kiitos kommentistasi! Taistelu älykkäitä varislintuja vastaan taitaa olla lähes tuomittu häviämään. Itsenikin pitäisi jaksaa päivittää juttua ja kertoa, miten olen joutunut syöttöpaikkaani “edelleenkehittämään”, sillä minun varislinnuillani, harakoilla, näyttää olevan aina jokin ässä hihassaan. Tosin viimeisimmän tempun kehittämiseen niillä kesti lähes vuosi. t. Olli
Kiroileva Siili
Harakka on älykäs lintu ja osaa keinuttaa ruoka-automaattia tai lintulautaa saadakseen ruokaa putoamaan maahan. Siksi kannattaa joko ankkuroida roikkuva ruoka-automaatti maahan tai laittaa muutaman kilon puntti roikkumaan n. 30 cm automaatin pohjan alle. Tämä tekee tyhjäksi keinutusyritykset.
T. Lehtinen
Kiinnitin pyykkinarun rivitalon välisestä lankkuaidasta pihassani kasvaneen sembran oksaan. Pyykkinarun keskelle roikkumaan rasvatanko ja tankoon istumaorsi ohuesta tangon läpi työnnetystä shashlikvarrastikusta. Oravat pysyivät hyvin poissa, koska ohuella pyykkinarulla taiteilu ei oikein onnistunut. Tikkojen vierailuja sai ihailla usein ja hakea kaupasta lisää tankoja ahmateille.
Olli
Kuulostaa toimivalta, ja helposti on helposti toteutettavissa. Kiitos että jaoit “reseptin” täälläkin.
Sari Virtanen
Sain eilen valmiiksi kyhättyä aitaverkosta suojan ruokinta-automaatin ympärille. Kiitokset inspiraatiosta. Tintit hokasivat miltei heti juonen, mutta varpuset eivät mene vielä verkosta läpi. En saanut tähän kuvaa liitettyä hökötyksestä. Olin jo miltei luopunut ajatuksesta ruokkia lintuja. Nyt on tosi kiva seurata niiden elämää.
Olli
On aina mukava saada positiivista palautetta. Lämmin kiitos siitä.
Mikko
Hei,
tuskailen 15 harakan kanssa. Olen laittanut verkkoja ja kaikenlaisia esteitä, aina vaan onnistuvat jotenkin saamaan otteen verkosta ja noukkivat kaikkea mitä esille laitan! Parhaiten toimii muovitettu aitaverkko (isoilmäinen), kaksinkerroin ja riittävällä noin metrin halkaisijalla), ei estä kurrea, tikka tulee läpi (saa tulla) mutta ei kovin mielellään. Mökillä ei harakkaongelmia ole (saaristossa) joten siellä minulla on 30 talipalloa vetävä viemäriputki, pohjassa verkko jossa näkyy puolikas pallo ja siellä täällä pitkin putkea on isohkoja reikiä ja ulokkeita josta tintit pääsevä noukkimaan palloja. Pallomäärä riittää noin kuukaudeksi.
Olli
Kiitos Mikko että jaoit oman konstisi.